Tällaiset hahmot puuttuvat kokonaan – tutkimus selvitti videopelien sukupuolirooleja

Videopelaaminen

Videopelien hahmoissa on paljon naisia, mutta vähemmistöille ei ole vielä samaistuttavia sankareita, käy ilmi Gender in Play -hankkeen tutkimuksesta.

Hankkeessa tutkittiin 117:ta suomalaisten pelialan yrityksen vuosina 2018–2020 julkaisemaa peliä. Tutkimuksessa tarkasteltiin muun muassa pelihahmojen sukupuolta, ikää, etnistä taustaa ja seksuaalista suuntautumista.

Tutkituissa peleissä muunsukupuolisia hahmoja oli 2,5 prosenttia, iäkkäitä 3,4 prosenttia ja vammaisia 2,5 prosenttia. Sen sijaan hahmoissa ei ollut yhtään transihmistä.

Kahdessa pelissä oli samaa sukupuolta olevien parisuhde. 

Gender in Play on pelialan monimuotoisuutta edistävän We in Gamesin ja Naisjärjestöjen Keskusliiton yhteistyöhanke.

Hankkeessa kysyttiin, löytyykö peleistä samaistuttavia hahmoja kaikille pelaajille. 

 – Stereotyyppien rikkomisesta syntyy hyviä tarinoita, muistuttaa pelialan ammattilainen ja We in Gamesin puheenjohtaja Taina Myöhänen tiedotteessa.

Pelattavia naishahmoja oli  44 prosentissa tutkituista peleistä.

Naisten tyypillisiä rooleja peleissä ovat esimerkiksi apulaisen, uhrin tai pulassa olevan neitokaisen roolit, kun taas ei-länsimaalaiset ihmiset esitetään usein vihollisina.

Hanke tutki myös sukupuolittunutta väkivaltaa. 

Tutkituissa peleissä ei ollut sukupuoleen kohdistuvaa fyysistä väkivaltaa, mutta niissä seksualisoitiin naishahmoja ja käytettiin naispuolisista ”pahiksista” halventavaa kieltä. Naiset kuitenkin olivat sankarin roolissa yhtä usein kuin miehetkin.

 – Myös se, että peleissä on puhumattomia, sievisteleviä naishahmoja, on ulossulkemista ja kuuluu väkivallan muotoihin. Usein väkivallaksi käsitetään kuitenkin vain fyysinen väkivalta, Myöhänen korostaa.