Tällainen on Ukrainan sodan ja Nato-jäsenyyskiistan pelinappulaksi noussut F-16 – maailman suosituimmalla hävittäjällä on kysyntää liki 50 vuotta ensilennon jälkeen

Keskusteluissa Ukrainan sodasta sekä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden tiellä seisovasta Turkista toistuu yksi tuotemerkki: Lockheed Martinin valmistama monitoimihävittäjä F-16 Fighting Falcon eli taisteluhaukka.

Alun perin General Dynamicsin kehittämä ja ensilentonsa lähes 50 vuotta sitten lentänyt F-16 on kuin hävittäjämaailman Kalashnikov: kaikkien tuntema ja sodissa ympäri maailman käytetty ase. F-16:n eri versioita on yhtiön mukaan valmistettu yli 4 500 kappaletta. Yhdysvaltain ilmavoimissa kone tunnetaan myös lempinimellä ”Viper” eli kyykäärme.

– F-16 on ollut houkutteleva sitä ostaneille maille monista syistä. Se on korkean suorituskyvyn lentokone, joka on suhteellisen pieni ja edullinen. Yhden moottorin koneena sen lentäminen on halvempaa kuin suurempien monimoottoristen hävittäjien, kuten F-15:n tai Eurofighter Typhoonin, kertoo STT:lle yhdysvaltalaisen ajatushautomo Rand Corporationin politiikan tutkija Karl Mueller.

F-16-koneita on tällä hetkellä aktiivikäytössä kolmisen tuhatta kappaletta 25 eri maan ilmavoimissa. Lentotunteja on kertynyt liki 20 miljoonaa.

Yhdysvaltojen ja sotilasliitto Naton ilmaherruuden yhdeksi symboliksi kylmän sodan lopulla noussut F-16 on ollut myös todellisissa taistelutilanteissa, vaikka pelätty sota Neuvostoliittoa vastaan ei koskaan syttynytkään.

49 palvelusvuoden aikana F-16:n lentäjät ovat tuhonneet yli 70 ilmakohdetta. Joitakin koneita on myös tuhoutunut ilmatorjuntatulessa ja onnettomuuksissa, mutta yhtään F-16:ta ei ole ammuttu alas hävittäjien välisessä ilmataistelussa.

– F-16-ohjelma oli periaatteessa menestys heti alusta lähtien. Vietnamin sodan aikana Yhdysvaltain ilmavoimat eivät pärjänneet kovin hyvin pohjoisvietnamilaisia hävittäjiä vastaan, ja tämä johti paineeseen kehittää uuden sukupolven hävittäjiä, jotka olisivat parempia ilmataisteluissa. Aiemmat hävittäjät oli suunniteltu enemmän pommittajien pysäyttämiseen, Mueller sanoo.

Vietnamin sodan aiheuttama kehityspaine johti sekä F-15- että F-16-ohjelmiin, joiden ideana oli tutkijan mukaan se, että F-15 olisi kalliimpi ja edistyneempi hävittäjä ja F-16 edullisempi malli.

F-16:n ilmataisteluvoitoista yli 40 tapahtui Israelin ja Libanonin sodassa vuonna 1982. Israelin ilmavoimat käytti Libanonissa myös sisarkone F-15:tä, joka on vuosikymmenten varrella pudottanut kaikkiaan yli sata viholliskonetta, kertoo MigFlug-sivusto.

Menestys johtuu tutkijan mukaan yhtäältä koneiden suorituskyvystä ja toisaalta siitä, millaisissa sodissa niitä on käytetty.

– Suursodat ovat suhteellisen harvinaisia nykyään, joten monet lentokonetyypit eivät juuri ole olleet ilmataisteluissa. F-16 on ollut mukana useassa. Sekä F-15 että F-16 ovat palvelleet ilmataisteluissa osana Israelin ilmavoimia.

Yhdysvallat ei ole F-16:n käyttöönoton jälkeen ollut enää osallisena sodissa, joissa sillä olisi ollut vastassaan varteenotettavat vihollisen ilmavoimat. Yhdysvallat on käyttänyt F-16:ta pommituksissa esimerkiksi Persianlahden sodassa, Balkanilla ja Afganistanissa.

F-16:ta on vuosikymmenten varrella päivitetty useaan otteeseen tuoreimmalla tekniikalla, eikä nykypäivän konetta voikaan suoraan verrata alkuperäiseen malliin. F-16 on kuitenkin neljännen sukupolven hävittäjä eli tekniikan terävintä kärkeä se ei enää edusta.

Yhdysvaltain ilmavoimat ei ole tilannut uusia F-16-koneita sitten vuoden 2005, mutta vientimarkkinoille konetta yhä valmistetaan. Ilmavoimat on myös kertonut lentävänsä F-16-koneitaan vielä pitkälle 2030-luvulle.

Teknisesti edistyneempiä ovat häiveominaisuuksilla ja uusimmalla tietotekniikalla varustetut viidennen sukupolven hävittäjät, kuten F-35, joita myös Suomeen päätettiin hankkia.

Venäjän hyökkäyssodalta puolustautuvan Ukrainan ykköstavoitteena on saada läntisiltä liittolaisilta moderneja hävittäjiä, ja toivelistan kärjessä on ollut F-16. Randin Mueller ei usko, että F-16 olisi käänteentekevä lisä Ukrainan arsenaaliin, vaikka länsiliittolaiset päättäisivätkin sellaisia maalle lahjoittaa.

– On pantava merkille, että kun ukrainalaiset sanovat haluavansa F-16-koneita, se on kiertoilmaisu nykyaikaisille länsimaisille hävittäjille. Ukrainalaiset haluavat neljännen sukupolven hävittäjiä, mutta eivät piittaa niin paljon siitä, mikä hävittäjä se olisi.

Muellerin mukaan F-16 vaikuttaa todennäköisimmältä vaihtoehdolta, sillä niitä löytyy useilta Ukrainan tukijavaltioilta ja koneen käyttökustannukset olisivat ukrainalaisille kevyempiä. Toinen esillä pidetty vaihtoehto on Ruotsin Saabin yksimoottorinen JAS 39 Gripen, joka on suunniteltu helposti kentällä huollettavaksi ja toimimaan lyhyillä kiitoradoilla.

Gripenien saaminen riippuisi kuitenkin enemmän Ruotsin hallituksen päätöksestä, kun F-16-lähetykseen olisi helpompi muodostaa usean maan laaja liittouma. Euroopassa F-16-hävittäjiä on muun muassa Puolalla, Belgialla, Hollannilla ja Tanskalla.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi nosti hävittäjät teemakseen vieraillessaan tällä viikolla Britanniassa. Puheessaan hän vetosi länsiliittolaisiin, jotta nämä tukisivat Ukrainaa ”vapauden siivillä”.

– Mitä nopeammin Ukraina saa pitkänkantaman raskaita aseita ja lentäjämme saavat koneita, sitä nopeammin Venäjän aggressio saadaan päätökseensä ja voimme palauttaa rauhan Eurooppaan, Zelenskyi sanoi New York Timesin mukaan.

Britanniassa on puntaroitu Eurofighter Typhoon -hävittäjien lähettämistä Ukrainaan. Kaksimoottorinen Typhoon olisi kuitenkin käyttökustannuksiltaan F-16:ta kalliimpi ja verrattain monimutkainen käyttää sekä huoltaa.

– Typhoonilla on yleisesti ottaen samat kyvyt, mutta se on isompi kaksimoottorinen hävittäjä, joten se on kalliimpi operoida. F-16 tuntuisi loogisemmalta ukrainalaisille. On myös paljon argumentteja sen puolesta, että Gripen olisi parempi vaihtoehto ukrainalaisille, sillä se vaatii vähemmän huolto-organisaatioilta ja se on suunniteltu toimimaan lyhyemmiltä, vähemmän kehittyneiltä kiitoradoilta. Ukrainalaiset lentokentät eivät ole hyvässä kunnossa, Mueller sanoo.

Nykyisin Ukrainan ilmavoimat lentää Neuvostoliitossa valmistetuilla MiG-29- ja Su-27-hävittäjillä, mutta ennen pitkää ikääntyvät koneet on korvattava. Lännestä mahdollisesti saatavat hävittäjät eivät kuitenkaan tutkijan mukaan muuttaisi kertaheitolla sodan voimatasapainoa, oli hävittäjämalli mikä tahansa.

– En uskoisi sen muuttavan pelikenttää ainakaan lyhyellä aikavälillä. – – Jos länsi päättäisi lähettää hävittäjiä, niiden saapumiseen ja lentäjien kouluttamiseen menisi aikaa, ja vielä pidempään menisi huoltohenkilöstön kouluttamiseen ja infrastruktuurin pystyttämiseen, tutkija sanoo.

Vaikutus sotaan ei hänen mukaansa olisi radikaali, sillä Ukrainan ilmavoimien toimintaa rajoittavat Venäjän ilmatorjuntaohjukset olisivat myös F-16:ta ja Gripeniä vastassa. Ukrainan ilmasota on ollut tutkijan mukaan pattitilanteessa, sillä sen enempää ukrainalaiset kuin venäläisetkään eivät voi käyttää hävittäjiään kovin vapaasti ilman suurta riskiä niiden menettämisestä ilmatorjunnalle.

Ukrainan ohella F-16-hävittäjiä kaipaa ilmavoimiansa modernisoiva Turkki, joka on pyrkinyt ostamaan erää hävittäjän tuoreinta versiota Yhdysvalloilta. F-16-kauppa on ollut Turkin tähtäimessä sen jälkeen, kun maa potkittiin ulos F-35-ohjelmasta sen ostettua Venäjältä S-400-ilmatorjuntajärjestelmän.

Asekaupat vaativat Yhdysvaltain kongressin hyväksynnän, ja merkittävä osa molempien puolueiden senaattoreista on ottanut kannan, että F-16-kauppa voidaan hyväksyä vasta Turkin ratifioitua Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet.

Vipuvartta Yhdysvalloille antaa se, että Turkin kynnys lähteä hakemaan uusia hävittäjiä muualta on korkea. F-16 on Turkin ilmavoimien selkäranka, jonka ympärille sen infrastruktuuri ja huolto on rakennettu.

– Hävittäjiä voi ostaa useasta paikasta, mutta F-16 on hyvin luonnollinen valinta Turkille, koska niitä heillä jo on ja heillä on infrastruktuuri sen tukemiseen. Toki jos Yhdysvallat sanoisi ehdottoman ein, niin he varmasti alkaisivat etsiä vaihtoehtoja, Mueller sanoo.

Turkin puolustusministeri Hulusi Akar on sanonut, että Turkilla kyllä on vaihtoehtoja F-16:lle, jos Yhdysvaltain kongressi asettuu kaupan tielle. Turkki on vastustanut jyrkästi sitä, että Nato-jäsenyyskiista ja F-16-kauppa kytketään toisiinsa.