Tällä viikolla on saatu paljon positiivisia talousuutisia – työllisyyden kohtaanto-ongelma on kuitenkin pahentunut ja kysymysmerkkejä on ilmassa paljon
Tällä viikolla on saatu useita talousuutisia, jotka kertovat talouden noususuhdanteesta. Asuntokauppa käy kuumana, yritykset takovat hyvää tulosta ja kuluttajien luottamus talouteen on kovassa nousussa.
STT kokosi yhteen viikon tärkeimmät talousuutiset sekä sen, mitä ne konkreettisesti tarkoittavat.
Tiistaina Tilastokeskus sekä työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisivat kuukausittaiset työvoimatilastonsa. Niiden mukaan työllisten määrä kasvoi kesäkuussa selvästi.
Työllisyysasteen trendiluku oli 72,4 prosenttia ja työttömyysasteen 7,9 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömiä oli yli 37 000 enemmän kuin vuotta aiemmin ja yhteensä yli 112 000.
TEMin mukaan on hyvin todennäköistä, että pitkäaikaistyöttömyys jatkaa kasvuaan ainakin vuoden 2021 ajan.
Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu sanoo, että pitkäaikaistyöttömien tilanne on Suomessa näyttänyt heikolta jo ennen koronakriisiä.
– Jo nousukauden aikana 2018–2019 työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma kaikilla mittareilla näytti pahenevan aika rajusti. Vaikka työpaikkoja oli auki, työttömyys pysyi korkeana, Koivu sanoo.
Valonpilkahduksia Koivun mukaan tilanteeseen tuo kuitenkin se, että etätyön yleistyminen saattaa helpottaa maantieteellistä kohdentumista. Koronapandemian aikana kuitenkin digiosaajien ja hoitoalan työntekijöiden pula on entisestään lisääntynyt.
Koronapandemian erityispiirteenä on ollut se, että talouden syöksylasku on kohdistunut erityisesti palvelualoihin ja matalapalkka-alalla työskenteleviin naisiin.
Useat yritykset ovat kertoneet tällä viikolla parantuneesta tuloksestaan, ja monilla pörssikurssi on näyttänyt vihreää. Elinkeinoelämän keskusliitto EK kertoi, että teollisuuden tilauskanta on viimeksi ollut yhtä hyvällä tasolla ennen finanssikriisiä. Teollisuutta ja rakentamista on vaivannut kuitenkin komponenttipula ja raaka-aineiden hintojen nopea nousu. Kokonaisuutena EK:n mukaan suurin ongelma yrityksille on kuitenkin työvoiman saatavuus.
– Tietyillä aloilla on näkyvissä maailmanlaajuista ylikuumenemista, ja komponenttipula hankaloittaa monien alojen, esimerkiksi autoteollisuuden toimintaa. Olen ymmärtänyt, että suomalaisten yritysten osalta komponenttipula vaihtele hyvin paljon yritysten välillä, Koivu sanoo.
Yritysten nousujohteiset kurssit ovat tietäneet monelle sijoittajalle kissanpäiviä. Koivu kuitenkin muistuttaa, että yllätyksiä voi vielä tulla suuntaan tai toiseen.
– Rokotteiden nopeus ja ihmisten käyttäytyminen ovat edelleen valtavia kysymysmerkkejä. Poikkeuksellisia aikoja elämme edelleen. Heilunta reaalitaloudessa on myös todella suurta, Koivu sanoo.
Tilastokeskus kertoi perjantaina, että vanhojen osakeasuntojen hinnat pääkaupunkiseudulla nousivat vuoden toisella neljänneksellä 6,5 prosenttia ja muualla Suomessa 4 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
Uusien osakeasuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla 9,4 prosenttia ja muualla Suomessa 3,6 prosenttia.
Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus kertoi, että asuntojen hinnoissa on nousuvaraa ja nousunäkymiä vielä tämän kevään jälkeenkin.
Nousunäkymistä kertoo Brotheruksen mukaan se, että tiistaina kuluttajaluottamusmittauksen yhteydessä kerrottiin, että asuntojen ostoaikomukset olivat äärimmäisen korkealla ja asuntojen kauppamäärät ovat vahvassa kasvussa.
Kuumana käyvästä asuntokaupasta huolimatta asunnon ostoa suunnittelevien on Brotheruksen mukaan hyvä pitää jäitä hatussa. Vaikka kilpailu asunnoista on kovaa, asuntoa ei kannata ostaa näkemättä sitä ensin.