Tutkijat vaativat Eurooppaa panostamaan avaruustoimintaan Venäjän, Yhdysvaltojen ja Kiinan puristuksessa
– Ariane 6 tekee historiaa. On sanoinkuvaamatonta seistä valtavan Ariane 6:n vieressä. Minut lävistää laaja tunteiden kirjo, kun valmistaudumme vaikuttamaan Euroopan historiaan, Euroopan tulevaisuuteen ja tulevien eurooppalaisten sukupolvien elämän, hehkutti Euroopan avaruusjärjestö Esan johtaja Josef Aschbacher Ariane 6:n laukaisua viestipalvelu X:ssä tiistaina.
Euroopan avaruusjärjestön uusi kantoraketti Ariane 6 lähti onnistuneesti avaruuteen tiistai-iltana. Laukaisu tapahtui Esan avaruuskeskuksesta Kourousta Ranskan Guayanasta.
Myös Aalto-yliopiston professori Jaan Praks pitää laukaisua tärkeänä onnistumisena Euroopalle, mutta ei kuitenkaan laukaisumarkkinoita järisyttävänä läpimurtona.
– Ainahan nämä [rakettien laukaisut] ovat historiallisia, mutta en näe tätä aivan mullistavana. Kysehän oli suunnitellusta kehitysaskeleesta, jota alettiin valmistella jo kymmenisen vuotta sitten, Praks sanoi STT:lle keskiviikkona.
Ariane 6 on ison kantokyvyn raketti, joka pystyy kuljettamaan jopa satoja satelliitteja matalalle kiertoradalle. Se pystyy toimittamaan satelliitteja myös kuun kiertoradalle ja kauemmaksikin aurinkokuntaan.
Ariane 6 korvaa aiemmin käytössä olleen Ariane 5 -kantoraketin.
Praksin mukaan merkittävää on myös se, että Ariane 6 pystyy viemään samalla laukaisulla satelliitteja monelle radalle. Rataa voidaan siis muuttaa laukaisun jälkeen vielä avaruudessa.
Astronautteja Ariane 6 ei toistaiseksi pysty kuljettamaan, mutta Praksin mukaan tämä on tulevaisuudessa mahdollista.
Ariane-sarjan raketit ovat ranskalaisen ArianeGroup-yrityksen kehittämiä. Raketit on kehitetty yhteistyössä avarusjärjestö Esan kanssa, ja projekti on suurelta osin Esan rahoittama.
Ariane 5 ja 6 mallin raketit ovat kertakäyttöisiä, kuten suuri osa maailman raketeista.
– Yhdysvaltalaista Falcon 9 -rakettia sen sijaan voidaan käyttää monta kertaa, jopa kymmenen kertaa. Tällaista teknologiaa Euroopalla ei vielä ole, Praks sanoi.
Viimeisen kerran Ariane 5 lensi avaruuteen vuosi sitten. Tämän jälkeen eurooppalaiset ovat olleen kilpailijoiden, kuten yhdysvaltalaismiljardööri Elon Muskin SpaceX-yhtiön varassa.
Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Euroopalla oli kolme kantorakettia: Vega, Ariane 5 ja venäläinen Sojuz.
– [Sodan alettua] yhteistyö Venäjän kanssa loppui kuin seinään. Se sattui ikävään saumaan, kun juuri tällöin Euroopassa kehitettiin uusia rakettimalleja ja vanhoja ajettiin alas. Tämän seurauksena Euroopalla ei ollut hetkeen käytössä yhtään laukaisijaa, Praks selitti.
– Ariane 6:sta on odotettu jo vuosikausia. Uusia satelliitteja tarvitaan ja valmistetaan koko ajan enemmän ja niiden laukaisuja on tällä hetkellä jo jonoksi asti, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannakaisa Lindqvist sanoi STT:lle.
Satelliittien avulla mahdollistetaan useiden tärkeiden yhteiskunnan palvelujen turvaaminen, esimerkiksi luotettavat sääennusteet ja viestintä.
Esan oman kantoraketin puuttuminen on Lindqvistin mukaan hidastanut eurooppalaisten satelliittien pääsyä kiertoradalle. Tämä on puolestaan hankaloittanut omavaraista avaruustoimintaa ja tutkimustyötä Euroopassa.
Eurooppa on joutunut hiljattain turvautumaan muihin markkinoilla saatavilla oleviin raketteihin, pääasiassa yhdysvaltalaisiin.
Jaan Praksin mukaan Eurooppa on avaruuslaukaisujen osalta jäljessä verrattuna muihin avaruusmahteihin, kuten Yhdysvaltoihin ja Kiinaan.
– Eurooppa on laukaisumarkkinoilla kohtalaisen pieni toimija. Yhdysvallat laukaisi viime vuonna satakunta rakettia ja Kiina noin 70. Euroopasta taas laukaistiin alle kymmenen.
Praksin mukaan vanhalla maanosalla on ollut haasteita sopeutua muuttuvaan kansainväliseen tilanteeseen. Eurooppa on pyrkinyt tekemään avaruustoiminnassaan yhteistyötä muiden alan globaalien toimijoiden kanssa.
– Meillä on toimittu erittäin yhteystyökykyisesti hyvässä uskossa, mutta nykyään maailma on sellainen, että alkaa olla hankalaa jatkaa samalla linjalla. Nykyperspektiivistä katsottuna voisi sanoa, että Eurooppa on ollut jopa sinisilmäinen.
Yhteistyö on nyt jäissä sekä Venäjän että Kiinan kanssa.
– Tässä täytyy valmistautua ihan kaikkeen. Esimerkiksi Yhdysvallat on suhteellisen itsekkäästi lähtenyt suojaamaan omaa mikropiirikehitystä ja markkinoita. Eurooppa on käyttänyt ja käyttää edelleen paljon yhdysvaltalaista huipputekniikkaa, mukaan lukien mikropiirejä, joten meidän intresseissä olisi, että yhteistyö olisi mahdollisimman sujuvaa ja tullivapaata.
Praksin mukaan riski yhteistyön hankaloitumisesta tekee yhteistyöhön panostaneesta Euroopasta haavoittuvaisemman kuin sen globaaleista kilpailijoista.
Praksin mukaan yksi esimerkki eurooppalaisesta avoimuudesta on eurooppalaisen kaukokartoitusjärjestelmän toiminta. Copernicus-järjestelmän satelliitit kartoittavat maapallon ympäristöä ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen etenemistä.
– Järjestelmä tuottaa avointa ja maksutonta dataa käytännössä koko maailmalle.
Lindqvistin mukaan Suomi hyötyy Ariane 6:n laukaisusta osana Euroopan avaruusjärjestöä ja Euroopan avaruustoimintaa. Suomi rahoittaa Euroopan avaruusjärjestön toimintaa joka vuosi noin 28 miljoonalla eurolla.
Järjestön toimintaa tukemalla Suomi voi suunnata rahoitusta myös suomalaisille tutkijoille ja suomalaiselle avaruustutkimukselle. Ilmatieteen laitokselle tärkeää on Lindqvistin mukaan ollut erityisesti tuki Esan kaukokartoituksen ohjelmalle. Kaukokartoituksen avulla maapalloa havainnoidaan satelliittien avulla, ja sillä voidaan tutkia esimerkiksi ilmastonmuutosta.
– Ne rahat, joilla Suomi tukee Esan kaukokartoituksen ohjelmaa voidaan sitten Euroopan avaruusjärjestön tukien kautta ohjata suomalaisiin tutkimushankkeisiin.
Erityisesti kuu on herättänyt suurvalloissa kiinnostusta viime vuosina. Kiina kertoi jo vuonna 2019 suunnittelevansa uutta maapallon ja kuun välistä taloudellista vyöhykettä. Esan pääjohtaja Josef Aschbacher kommentoi vuonna 2022, että myös Eurooppa pyrkii käyttämään kuuta tulevaisuudessa taloudellisena vyöhykkeenä.
Britannian yleisradioyhtiön BBC:n mukaan suurvallat ovat viime aikoina olleet erityisesti kiinnostuneita jään mahdollisesta esiintymisestä kuun napojen pysyvästi varjossa olevilla alueilla. Yhteinen kiinnostus näkyy muun muassa Yhdysvaltojen, Kiinan ja Intian kuun etelänavalle suuntaamissa tehtävissä, joita on viime aikoina totetettu ja joita myös suunnitellaan lisää.
Jäästä voidaan kerätä vettä, happea ja vetyä, joista kaksi jälkimmäistä toimivat rakettipolttoaineyhdistelmänä. Kuussa tiedetään BBC:n mukaan myös olevan huomattavia pitoisuuksia harvinaista helium-3:a, joka on ydinfuusion kannalta ratkaiseva resurssi.
Lindqvistin mukaan kuu kiinnostaa myös siksi, että se tarjoaa kauemmas suuntautuviin avaruusmatkoihin helpotusta. Kuusta olisi sen pienemmän painovoiman ja ilmakehän puuttumisen ansiosta helpompaa laukaista raketteja kuin maapallolta.
– Sieltä olisi ikään kuin helpompaa lähteä avaruusmatkalle, jos se kaikki tarvittava infra olisi jo siellä paikan päällä, mitä siellä ei vielä tosin ole, Lindqvist sanoi.
Kuumatkat tarjoavat myös mahdollisuuden teknologian testaamiseen kauemmas suuntautuvia lentoja varten. Avaruusjäteille kuu lienee vain välipysäkki.
– Jos halutaan mennä Marsiin, niin olisi hyvä harjoitella asioita ensin kuun olosuhteissa. Onhan kuu myös heti maapallon jälkeen aurinkokunnan tutkituin kappale, Praks totesi.