Suurpetojen ihmisarkuus halutaan säilyttää
Metsästyslain uudistuksen taustalla on viitteitä suurpetojen rohkaistumisesta lähemmäksi ihmisiä, kerrotaan maa- ja metsätalousministeriöstä.
– Meillä on tilanne, jossa kannanhoidollista metsästystä ei ole pystytty tekemään. Pikkuhiljaa alkaa olla viitteitä siitä, että suurpetojen ihmisarkuus heikkenee. Se taas, että niiden ihmisarkuus pystytään säilyttämään, on keskeinen asia myös suurpetojen suojelun näkökulmasta, kertoo erityisavustaja Sonja Falk.
Hänen mukaansa lähtökohtana lakiuudistuksessa on se, että suurpetojen aiheuttamia vahinkoja täytyy pystyä ennaltaehkäisemään.
Esityksen mukaan maa- ja metsätalousministeriö saisi asettaa tavoitteet suurpetojen kannanhoidolliselle metsästykselle lajikohtaisesti ja kannanhoitoalueittain. Lisäksi ministeriö voisi täsmentää asetuksella kunkin lajin vähimmäismäärän ja nykyistä tarkemmat karhu-, susi- ja ilveskannan kannanhoitoalueet.
Asiaan liittyvistä intresseistä ja lain merkityksestä kertoo lausuntojen määrä.
– Lausuntoja on tullut poikkeuksellisen paljon, kaikkiaan 260, kun tyypillinen määrä olisi noin kolmisenkymmentä, Falk toteaa.
Falkin mukaan valtaosassa kannatetaan kannanhoidollista metsästystä. Taustalla vaikuttanee halu harventaa Lounais-Suomen susikantaa sekä hillitä itäisen Suomen karhukannan voimakasta kasvua.
Kannanhoitosuunnitelma uusitaan jo tänä keväänä karhun osalta, syksyllä on suden vuoro ja ilveksen suunnitelma valmistuu alkuvuodesta 2026.
– Suunnitelman tieteellinen pohja tulee Luonnonvarakeskukselta. Suden osalta tehdään myös riskitason valinta, joka on poliittinen päätös.
Riskitasolla viitataan lajin häviämisriskiin. Suurpedoista tehdään kanta-arvioita vuosittain, mikä mahdollistaa nopean reagoinnin, jos kanta lähtee liialliseen laskuun.