Supo pohtii Tiitisen listan luovuttamista – Pelttari: "Meillä on käsittelyssä tutkimuslupahakemus"
Niin kutsutusta Tiitisen listasta on tehty yksi tutkimuslupahakemus, sanoo suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari. Pelttari kertoi asiasta Ylen TV1:n Ykkösaamussa.
Pelttarin mukaan Supo arvioi hakemusta normaalikäytäntöjen mukaan.
– Otamme huomioon sekä valtakunnan turvallisuuteen että yksityisyyden suojaan liittyvät seikat. Täytyy muistaa, että Tiitisen listan salassapidosta on korkein oikeus antanut kaksi ratkaisua, joissa se on pitänyt sen salassa.
Pelttari ei halunnut ennakoida, voisivatko Tiitisen listalla olevat nimet tulla tämän myötä julki.
Tiitisen listaksi kutsutaan suojelupoliisin vuonna 1990 haltuunsa saamaa listaa 18 suomalaisesta, joilla on epäilty olleen yhteyksiä entisen Itä-Saksan turvallisuuspalveluun Stasiin. Ketään heistä ei ole tutkittu tai syytetty vakoilusta epäiltynä.
Listan on vuodesta 2015 alkaen voinut saada tietyin ehdoin tutkimuskäyttöön. Suposta kerrottiin viime joulukuussa Uutissuomalaiselle, että yksikään tutkija ei ollut siihen mennessä pyytänyt saada Tiitisen listaa nähtäväkseen tutkimusta varten.
Lista sai nimensä suojelupoliisin entisen päällikön Seppo Tiitisen mukaan.
Pelttari kertoi Ykkösaamussa, että Suomessa on nyt seurannassa noin 370 ihmistä terrorismiriskin takia.
Supon päällikön mukaan he kaikki ovat seurannassa oletetun radikaalin islamismin vuoksi.
Esimerkiksi kotimaisen äärioikeiston tai -vasemmiston edustajia ei siis tähän ryhmään lukeudu.
Ruotsissa on nyt seurannassa terrorismiriskin vuoksi noin 3 000 ihmistä.
– Muissa Pohjoismaissa tilanne on vaikeampi kuin Suomessa. Valitettavasti (seurannan) kohdehenkilöiden määrä jatkaa kasvuaan Suomessakin, Pelttari totesi.
Hänen mukaansa Lähi-idässä islamistien riveihin lähteneistä suomalaisista on kaatunut 12–16.
Pelttarin mukaan Isisin riveissä taistelleiden länsimaalaisten joukosta ”vähäinen määrä” on palannut toistaiseksi kotimaihinsa, vaikka Isis on menettänyt käytännössä koko alueensa.
Suojelupoliisin päällikkö korosti Ylen haastattelussa, että Suomessa on tärkeää estää lähiöiden eriytyminen. Esimerkiksi Ruotsissa on lähiöitä, joihin poliisit eivät enää mielellään mene.
– Suomen tilanne on vielä kohtuullisen hyvä, Pelttari vertasi.