Suomi jo hyvällä matkalla kohti fossiilisten polttoaineiden korvaamista

Yksi Pariisin ilmastosopimukseen kirjatuista rajapyykeistä on vuosi 2050. Tavoitteena on, että sen jälkeen ihmisen tuottamat päästöt eivät ylittäisi sitä määrää, jonka luonto pystyy sitomaan itseensä hiilinielujen kuten metsien kautta.

Tämä edellyttää fossiilisten polttoaineiden käytön voimakasta vähentämistä, mihin kaikki maat Pariisissa myös sitoutuivat. Fossiilisia polttoaineita ovat hiili, maakaasu ja öljy, mutta joukkoon luetaan myös turve pitkän uusiutumisaikansa vuoksi.

– Keinoista ei puhuttu, mutta fossiilisten polttoaineiden tilalle pitää löytää jotain muuta. Uusiutuva energia on yksi keino, energiatehokkuus toinen, ehkä vielä tärkeämpi keino, ja lisäksi ydinvoima niissä maissa, joissa se on käytössä, kertoo Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström.

Suomen hallitusohjelma sisältää jo nyt merkittäviä askelia kohti energiataloutta, joka on päässyt irti fossiilisista polttoaineista, sanoo Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen.

–  Hallitusohjelmassa luvataan ajaa kivihiili alas kokonaan ja puolittaa tuotantoöljyn käyttö ensi vuosikymmenellä, Tynkkynen sanoo.

Kivihiilen alasajo on Tynkkysen mukaan realistista toteuttaa 10–15 vuoden aikana.

Hallitusohjelmassa luvataan ajaa kivihiili alas kokonaan ja puolittaa tuotantoöljyn käyttö ensi vuosikymmenellä

Oras Tynkkynen

EU on ainoa alue, jolla on voimassa tavoite vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Sillä on omat päästökaupat ja Suomella lisäksi hiiliverot.

– Suomessa ja EU:ssa on menty kauan oikeaan suuntaan, mutta se on tuonut myös kustannusrasitetta ja kilpailukykyhaittaa suhteessa muuhun maailmaan, sanoo Ohlström.

–  Toivottavasti nyt kaikki maat ryhtyvät kehittämään omia päästökauppojaan ja verojärjestelmiään, jolloin päästöalennuskustannukset tasapuolistuvat.

Siirtymävaiheessa tapahtuva hiilivuoto eli teollisuuden investointien pako löysempien päästösäädösten maihin huolettaa myös Nesteen vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtajaa Simo Honkasta.

– Suuren muutoksen pitäisi tapahtua hallitusti ja siten, että eri alueiden väliset erot olisivat mahdollisimman pienet, Honkanen sanoo.

Hän uskoo kuitenkin siihen, että Pariisin sopimus poikii hyvää myös Pohjolan perukoille.

–  Tämä avaa valtavat markkinat puhtaan teknologian yrityksille, joita meiltä löytyy. Eikä vain isoille, vaan myös pienille ja keskisuurille yrityksille. On syytä nähdä, että markkinoita on muuallakin kuin Suomessa, ehkä jopa ennen kaikkea muualla.

Suuren muutoksen pitäisi tapahtua hallitusti ja siten, että eri alueiden väliset erot olisivat mahdollisimman pienet.

Simo Honkanen

Ohlströmin mukaan esimerkiksi metalliteollisuudessa on vaikeaa vähentää päästöjä, koska teräksen tuotanto vaatii hiiliperäistä koksia. Terästä kuitenkin tarvitaan, koska kaupungistuminen ja rakentaminen jatkuu.

–  Tärkeää on, että siinäkin kaikilla mailla on samat pelisäännöt. Ettei teräksen tuotanto vaan siirry täältä jonnekin, missä se aiheuttaa huomattavasti enemmän päästöjä.

Suomessa 74 prosenttia sähköstä on hiilidioksidineutraalia.

– Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi verrattuna Kiinaan täällä tulee neljä kertaa vähemmän päästöjä per tuotettu terästonni. Pitäisi taata se, että puhdasta tuotantoa suojellaan, jotta täältä ei siirry työt muualle.

Kiina on ilmaston kannalta maailman murheenkryyni. Vaikka siellä on tehty tuuli- ja aurinkovoimaloita, hiilivoima kasvaa nopeimmin.

– Siellä on vuosikausia syntynyt viitisenkymmentä uutta tuhannen megawatin hiilivoimalaa vuodessa. Niiden käyttöikä on noin 20–30 vuotta. Niitä pitäisi alkaa ajaa alas ennenaikaisesti, mikä on taloudellisesti iso kysymys.