Pariisin sopimus huomioi metsien merkityksen

Pariisin ilmastosopimuksessa kehotetaan huolehtimaan päästöjä varastoivien hiilinielujen, erityisesti metsien suojelusta. Suomelle metsistä saatava bioenergia on tärkeää, joten kirjaus vaikuttaa ongelmalliselta.

– Metsät ovat niitä harvoja raaka-ainelähteitä, joita meillä on. Sopimuksessa ei kuitenkaan ole mitään esteitä sille niin kauan kuin metsää kasvaa enemmän kuin sitä hakataan, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström puntaroi.

Kestävää biomassaa on maailmassa rajallinen määrä ja vaikkapa biopolttoaineiden tuotantoon liittyy monia ongelmia.

Esimerkiksi biopolttoaineissa käytetty palmuöljy lisää osaltaan sademetsien ja turvemaiden katoa.

Palmuplantaasien raivaus ja metsien kulotus luovat myös otolliset olosuhteet jättimäisille metsäpaloille, joita on todistettu esimerkiksi tänä syksynä Indonesiassa.

Neste on käyttänyt aiemmin runsaasti kiisteltyä palmuöljyä uusiutuvan dieselin valmistuksessa.

Uusimman osavuosituloksensa julkistamisen yhteydessä yhtiö kuitenkin kertoi, että jäte- ja tähderaaka-aineiden osuus oli noussut 75 prosenttiin uusiutuvien polttoaineiden raaka-aineiden käytöstä.

– Käytämme muun muassa eläinrasvajätteitä ja syötäväksi kelpaamattomia tisleitä, joita syntyy palmuöljyjalostusteollisuuden yhteydessä, sanoo Nesteen vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Simo Honkanen.

– Painopiste on uusien ja hyvien raaka-aineiden kehittämisessä.

Biopolttoaineiden kestävimmät lähteet ovat peräisin juuri jätteistä eli kotitalouksien jätteistä, maatilojen lannasta tai elintarviketeollisuuden tähteistä, sanoo Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen.

Hänen mukaansa niistä valmistetut biopolttoaineet ovat ympäristön kannalta erinomaisen hyvä ratkaisu.

– Työn alla on myös uusia lähteitä, esimerkiksi levistä voitaisiin valmistaa tulevaisuudessa biopolttoaineita. Se on lupaava tapa, Tynkkynen sanoo.