Suomi ja Ruotsi sopivat raja-alueen poliisiyhteistyöstä Tornionlaaksossa
Suomen ja Ruotsin poliisit voivat jatkossa liikkua Tornionlaaksossa toistensa rajojen yli torjumaan vakavia rikoksia. Naapurimaan poliisipartiota voidaan pyytää tiukassa paikassa apuun. Tietyissä tilanteissa poliisi voi ryhtyä toimenpiteisiin ilman pyyntöäkin.
Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat tiistaina sopimuksen raja-alueen poliisiyhteistyöstä Tornionlaaksossa. Sen tarkoituksena on parantaa maiden välistä poliisiyhteistyötä ja ihmisten kiireellistä avunsaantia vakavien rikosten yhteydessä, kertoo sisäministeriö tiedotteessa.
Sopimuksen mukaan naapurivaltiolle voidaan esittää pyyntö, jos tarvitaan kiireellistä apua sellaisen vakavan rikoksen torjumiseksi, johon liittyy ihmisen elämää, terveyttä tai ruumiillista koskemattomuutta uhkaava vaara. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi raiskaus, törkeä pahoinpitely ja henkirikokset. Pyynnöstä on mahdollista kieltäytyä.
Apua voidaan vakavien rikosten yhteydessä antaa naapurivaltiolle myös ilman erillistä pyyntöä. Poliisiviranomainen voi silloin ylittää valtionrajan ja ryhtyä raja-alueella väliaikaisiin toimenpiteisiin rikosten torjumiseksi. Tätä sovelletaan vain, jos on riski, että vaara toteutuu ennen kuin isäntämaan poliisit ehtivät paikalle.
Poliisien on toimittava isäntämaan lainsäädäntöä noudattaen ja kansalliseen lainsäädäntöönsä perustuvien toimivaltuuksiensa rajoissa.
Sopimusta sovelletaan Suomessa Enontekiön, Kolarin, Muonion, Pellon, Tornion ja Ylitornion kuntien alueilla. Ruotsissa sopimusta sovelletaan Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kuntien alueilla.
Sopimuksen allekirjoittivat sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ja Ruotsin sisäministeri Mikael Damberg Torniossa.
Ohisalo sanoi tiedotustilaisuudessa, että nyt kun sopimus on allekirjoitettu, alkaa lainsäädäntötyö. Konkreettiseen yhteistyöhön päästään näillä näkymin ensi vuonna.
– Ensi vuoden puolella toivottavasta päästäisi soveltamaan, Ohisalo sanoi.
Poliisien rajayhteistyö on myös herännyt huolta poliisien keskuudessa. Ruotsin Polisförbundetin ja Suomen Poliisijärjestöjen liiton mukaan toimintamalliin liittyy epäselvyyksiä esimerkiksi johtamisen, vastuiden ja osaamisen osalta.
Huoliin vastataan Ohisalon mukaan poliisien koulutuksella.
– Nyt pitää varmistaa se, että koulutetaan ihmiset paitsi lainsäädäntökysymyksiin, toisaalta kielikysymyksiin, toisaalta ehkä varusteisiin liittyviin kysymyksiin. Ja aikaa toki tässä edelleen on, Ohisalo sanoi.
Nyt allekirjoitettu sopimus on oikeudellisesti sitova valtiosopimus. Allekirjoituksen jälkeen valmistellaan hallituksen esitys, joka menee eduskunnan käsiteltäväksi.
