Suomenkin valitsema F-35-hävittäjä muuttui Euroopalle riippakiveksi
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinto on ravistellut transatlanttisia suhteita kuin pyörremyrsky, mikä on saanut monet Euroopan maat huolestumaan riippuvuudestaan Yhdysvalloista puolustushankinnoissa.
Monen mielessä siintää uhkakuva, jossa Trump katkaisee tuen yhdysvaltalaisaseille mailta, jotka riitaantuvat Yhdysvaltojen kanssa tai joutuvat Venäjän painostuksen kohteeksi.
Asejärjestelmistä riippuvaisimpia Yhdysvalloista on viidennen sukupolven monitoimihävittäjä F-35, joka on hankittu myös Suomen ilmavoimien uudeksi selkärangaksi. Ilmavoimien mukaan ensimmäiset F-35-hävittäjät saadaan Suomeen vuoden 2026 lopulla.
Koneita ovat Euroopassa hankkimassa Suomen lisäksi muun muassa Britannia, Italia, Tanska, Norja ja Saksa.
F-35 on suoraan riippuvainen yhdysvaltalaisvalmistaja Lockheed Martinin tuesta ja yhdysvaltalaisaseista. Hävittäjän tehokas käyttö ja huolto edellyttävät myös pääsyä Yhdysvaltojen ylläpitämään Alis/Odin-tietojärjestelmään ja säännöllisiä ohjelmisto- sekä varustepäivityksiä.
– Tällaiset hävittäjät ovat jatkuvan kehityksen alla. Ne kehittyvät ajan mittaan, kun uusia päivityksiä julkaistaan, ja se pitää ne terässä ja relevantteina modernien sotilasoperaatioiden kannalta, kertoo Ulkopoliittisen instituutin (Upi) tutkija Eoin McNamara.
Ilmavoimat vakuuttaa, että Suomella on kyky operoida kalustoa itsenäisesti. Yhdysvaltain käytännön roolia koneiden käytössä kommentoidaan niukkasanaisesti.
STT:lle sähköpostitse Ilmavoimien viestinnästä lähetetyssä vastauksessa kerrotaan, että itsenäisessä käytössä huomioidaan ”kalustoon liittyvät F-35-käyttäjäyhteisön operaatioturvallisuusnäkökohdat”.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoi Verkkouutisten Sanna Ukkola Show’ssa, että Suomella ei ole aikomustakaan vetäytyä F-35-kaupasta.
Riippuvuus liittolaismaista on molemminpuolista koneen valmistuksessa. Monet F-35:n osat valmistetaan Euroopassa, ja erityisesti Britannian teollisuuden rooli on merkittävä.
Lockheed Martinin alihankkijana toimiva brittiyhtiö BAE Systems arvioi rakentavansa 13 – 15 prosenttia jokaisen F-35-hävittäjän moottorin ulkopuolisista komponenteista.
Suomessa Patria on mukana F-35:n globaalissa tuotantoketjussa vuosina 2026–2040, jolloin yhtiö kertoo valmistavansa 400:n F-35-hävittäjän eturungon ja laskutelineluukkusetin.
Trumpin herättämien pelkojen vanavedessä julkisuudessa lähti leviämään spekulaatio siitä, että F-35:stä löytyisi niin kutsuttu ”tappokytkin” eli ominaisuus, jonka kautta Yhdysvallat pystyisi estämään ulkomaiden ostamien F-35-koneiden toiminnan etänä.
Useiden maiden puolustusvoimat ja viranomaiset ovat ampuneet sitkeitä huhuja alas. Suomessa näin teki ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Timo Herranen viime viikolla julkaistussa katsauksessaan.
– Voin todeta, että F-35:ssä ei ole ”tappokytkintä”. Olemme luotettavasti operoineet yhdysvaltalaisella kalustolla jo kolmekymmentä vuotta, vaikka Hornet-hankinnankin yhteydessä esitettiin vastaavia väittämiä kyvyn lamauttamismahdollisuudesta.
Upin McNamara ei myöskään usko varsinaiseen tappokytkimeen, mutta useiden asiantuntijoiden tapaan hän toteaa, ettei sellaista tarvittaisi, jos Yhdysvallat haluaisi vaikeuttaa F-35:n käyttöä kumppaneilleen.
– En pidä sitä sellaisenaan uskottavana, mutta Ukrainan sota on tuonut julkiseen keskusteluun sen, kuinka tärkeää tekninen tuki on tällaisten lentokoneiden huoltamisessa. Suuri osa F-35:n tarvitsemista tarvikkeista, huollosta ja asiantuntijuudesta tulee Yhdysvalloista, McNamara sanoo.
– Tappokytkin on liioiteltu idea, joka lähti tässä elämään omaa elämäänsä, mutta teknisen osaamisen suhteen on silti suurta riippuvuutta Yhdysvaltain hallinnon alaisesta valmistaja Lockheed Martinista.
Luotto yhdysvaltalaisiin aseisiin on rapissut muun muassa Tanskassa, jonka Trumpin hallinto on haastanut diplomaattiseen riitaan Grönlannista. Presidentti Donald Trump on useaan otteeseen sanonut Yhdysvaltojen haluavan Tanskaan kuuluvan Grönlannin omakseen.
Tanskan parlamentin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Rasmus Jarlov sanoi X:ssä aiemmin tässä kuussa avoimesti katuvansa sitä, että maa valitsi F-35:n uudeksi hävittäjäkseen.
– En tiedä, onko F-35:ssä tappokytkintä tai ei. Emme tietenkään voi luottaa sanaanne, vastaa Jarlov F-35:n virallisella X-tilillä julkaistuun lausuntoon, jossa Pentagon kiistää tappokytkimen olemassaolon.
– Yhdysvallat voi varmasti estää koneiden toiminnan yksinkertaisesti lopettamalla varaosien toimitukset. — Voin helposti kuvitella tilanteen, jossa Yhdysvallat vaatii Grönlantia Tanskalta ja uhkaa sammuttaa aseemme, jatkoi Jarlov syyttäen Yhdysvaltoja Venäjän tukemisesta.
Tanskan puolustusministeri Troels Lund Poulsen pysyi kuitenkin maan aiemmassa kannassa kommenteissaan viime viikolla. Hän sanoi Tanskan olevan valmis ostamaan lisää F-35-hävittäjiä.
– Meidän on vahvistettava hävittäjäkalustoamme, ja on täysin loogista hankkia lisää F-35-hävittäjiä, Poulsen sanoi Börsen-lehdelle.
– On täysin epärealistista ajatella, että voisimme lopettaa yhteistyön Yhdysvaltojen kanssa ja heidän sotilaskalustonsa ostamisen, hän jatkoi.
Sotilasilmailun asiantuntija Bill Sweetman korosti viestipalvelu X:ssä sitä, että konfliktin kynnyksellä ja sen aikana on ratkaisevan tärkeää, että F-35:n ”sähköistä manuaalia” eli MDF:ää (Mission Data File) päivitetään jatkuvalla syötöllä.
Tähän tarvitaan kymmeniä työntekijöitä F-35:n ”asiakaspalvelussa” F-35 Partner Support Complex -yksikössä, joka toimii Eglinin lentotukikohdassa Yhdysvaltain Floridassa.
Yksikössä on erilliset osastot, joista yksi palvelee Australiaa, Kanadaa ja Britanniaa, toinen Norjaa ja Italiaa ja kolmas kaikkia muita kumppanimaita, joiden joukkoon kuuluu oletettavasti myös Suomi. Tällä osastolla työskentelee verkkosivujen mukaan 40 yhdysvaltalaista työntekijää.
Eoin McNamaran mukaan Suomi toimi kaukonäköisesti sitoessaan Lockheed Martinin osaksi suomalaista teollisuutta osana F-35-kauppaa. Kaupan ansiosta yhdysvaltalaisille syntyi tavanomaista asekauppaa syvempi kytkös Suomeen, mikä vaikeuttaisi täyttä vetäytymistä maan tukemisesta.
Lockheed Martin ei loppupeleissä tee poliittisia päätöksiä, mutta se ja muut puolustusteollisuuden yhtiöt ovat vaikutusvaltaisia myös republikaanipuolueessa muun muassa kampanjarahoituksen kautta.
– Kuvittelisin, että Lockheed Martinilla ollaan nyt hyvin, hyvin tyytymättömiä Trumpiin tällä hetkellä, koska viikkojen sisällä hän on kääntänyt monet potentiaaliset asiakkaat Euroopassa F-35:n ostamista vastaan. He tulevat varmasti lobbaamaan ja painostamaan Trumpia ja republikaaneja palauttaakseen järjestyksen, McNamara arvioi.
Euroopassa yksi vaakalaudalla oleva kauppa on Portugali, joka haluaa korvata F-16-hävittäjänsä. Maan sotilasjohto suositteli F-35-koneita, mutta poliittiset päättäjät ovat olleet valinnasta epävarmoja Trumpin takia, kertoi muun muassa Politico.
Myös Kanadassa on väläytelty F-35-kaupan perumista, vaikka osa koneista onkin jo maksettu, kertoo Kanadan yleisradioyhtiö CBC.
Trump on toistuvasti puhunut Kanadan liittämisestä Yhdysvaltoihin. Eoin McNamaran mukaan Yhdysvaltain vanhoissa liittolaismaissa ollaan vasta totuttelemassa siihen, että Yhdysvallat olisi jatkossa kilpailija.
– On yhä vaikea kuvitella, että Yhdysvalloista tulisi Euroopalle strateginen kilpailija sotilaallisessa mielessä, tutkija kuitenkin sanoo.
Vaikka F-35:een liittyisi epävarmuutta, on Euroopan tilanne Venäjään verrattuna ilmavoiman osalta tällä hetkellä hyvä, sanoo McNamara.
– Neljännen sukupolven monitoimihävittäjät ovat yhä se pääjuttu, ja vaikka F-35:t jätettäisiin pois laskuista, on Euroopan ilmavoima paljon, paljon Venäjää vahvempi, McNamara sanoo.
Luottamusta Yhdysvaltain tukeen heikensi osaltaan myös presidentti Trumpin kommentti siitä, että Yhdysvallat myy ehkä heikennettyjä versioita hävittäjistään ulkomaille, koska ”jonain päivänä he eivät ehkä ole liittolaisiamme”, kertoo Sky News.
Trumpin tiedotustilaisuudessa antama kommentti liittyi maan Boeingilta tilaamaan uuteen F-47-hävittäjään.
– Se on todella tällaista Amerikka ensin -kieltä, jossa sanotaan, että pidämme kaikki herkut itsellämme ja myymme teille sekundatavaraa, joka ei ole tarpeeksi hyvää meille, mutta saa kelvata teille. Tämä on todella huono myyntipuhe, McNamara sanoo.
Yhdysvalloissa uuden F-47:n tarvetta tässä vaiheessa on jo kyseenalaistettu, sillä F-35 on ollut järkyttävän kallis ja monista ongelmista kärsinyt ohjelma, jonka elinkaarikustannukset yhdysvaltalaisille veronmaksajille kasvavat arviolta yli 2 000 miljardiin dollariin.
Tällaisella hintalapulla F-35 on selvästi kaikkien aikojen kallein asehanke. Kustannukset kuitenkin jakautuvat yli puolen vuosisadan ajalle, sillä Yhdysvallat suunnittelee käyttävänsä hävittäjää pitkälle 2080-luvun loppuun.
Euroopan mailla Venäjää lukuun ottamatta ei ole omia käytössä olevia viidennen sukupolven hävittäjiä. Suomen hankinnassa F-35:n valintaa perusteltiin muun muassa sillä, että eurooppalaiset vaihtoehdot kuten Saab Gripen, Eurofighter Typhoon ja Dassault Rafale olivat päivitettyjä neljännen sukupolven malleja.
Viidennen sukupolven hävittäjiä ovat Yhdysvaltojen ohella valmistaneet vain Venäjä ja Kiina. Niitä on kehitteillä lisäksi Etelä-Korealla, Turkilla ja Intialla.
– Kysymys eurooppalaisille kuuluu: onko heillä kykyä kehittää lentokoneita, hävittäjiä ja asevoimia, jotka ovat kilpailukykyisiä Yhdysvaltoihin verrattuna? Se on tuhannen taalan kysymys, sanoo McNamara.
Yhdysvallat on Eurooppaa edellä, koska supervaltana se on jo pitkään panostanut valtavasti resursseja sotilaallisen etulyöntiasemansa säilyttämiseen. F-35-hanke pantiin tulille alun perin 1990-luvun lopulla.
– Yhdysvallat ajattelee tätä asiaa jatkuvasti, siinä missä Euroopassa olemme alkaneet ajatella EU:ta mahdollisesti sotilaallisena valtana vasta viimeisten 10–15 vuoden aikana, McNamara sanoo.
Euroopan teollisuus on niin pirstaloitunutta eri maiden kesken, että McNamaran mukaan yhteiseurooppalaisesta puolustusteollisuudesta puhuminen ylipäätään on tällä hetkellä ”toiveajattelua”. Euroopassa on yhdellä mantereella peräti kolme neljännen sukupolven hävittäjää, jotka kilpailevat keskenään.
– Näiden kolmen kansallisen hankkeen vuoksi Euroopan markkinat ovat ruuhkautuneet, McNamara sanoo.
Vaikka viidennen sukupolven hävittäjiä eurooppalaisilla ei omasta takaa ole, tulevaisuuden kuudennen sukupolven hävittäjiä kaavaillaan jo piirustuspöydillä myös Euroopassa.
Mahdollista kuudennen sukupolven hävittäjää suunnitellaan monikansallisissa Global Combat Air Programme- ja Future Combat Air System -hankkeissa.
Ilmavoimista ei kommentoida sitä, miltä tulevaisuus F-35:n jälkeen voisi näyttää Suomelle ja Euroopalle.
– Kysymys ei ole Ilmavoimille ajankohtainen. Ilmavoimat keskittyy F-35-suorituskyvyn käyttöönottoon. F-35-kalustolla tullaan operoimaan seuraavat 30 vuotta ylläpitäen sen taistelukyky suunnitellusti. Toimintaympäristön ja teknologian kehittymistä seurataan aktiivisesti, Ilmavoimien viestinnästä kerrotaan.