Suomen sotilaallisen yhteensovittamisen Natoon on määrä valmistua ensi kesänä – Ruotsi jää väkisinkin jälkeen

Natoon liittyneen Suomen paikka Naton komento- ja johtamisrakenteessa on vielä auki. Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikön Janne Kuuselan mukaan Naton sotilasviranomaiset ovat asiaa jo käsitelleet ja antavat siitä lähiaikoina suosituksensa. Tämän jälkeen kysymys siirtyy Naton jäsenmaiden pöydälle käsittelyyn.

Mahdollisille tuleville muutoksille Suomen paikassa ei ole asetettu tavoiteaikataulua, mutta niitä vaikuttaisi olevan tulossa.

– On tiedossa, että Naton nykyinen komento- ja johtamisjärjestelmä ei ole suunniteltu johtamaan toimintaa Suomen tai Suomen ja Ruotsin alueella, Kuusela sanoi torstaina.

Toistaiseksi Suomi toimii Naton Hollannissa sijaitsevan Brunssumin yhteisoperaatioesikunnan puitteissa. Mahdollisena vaihtoehtona on mainittu Yhdysvaltain Norfolk.

Suomen näkökulmasta komento- ja johtamisrakenteessa täytyy edetä ”sotilaallinen käytännöllisyys edellä”.

– Täytyy löytää semmoiset toimintamallit, joilla voidaan hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla Suomen puolustusta ja liittokunnan yhteistä puolustusta – – tähän liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä, Kuusela kuvaili.

Puolustushallinnon edustajat korostavat, että monet Nato-jäsenyyden mukanaan tuomat muutokset ovat vähittäisiä.

– Suomen Nato-profiili muodostuu ajan mittaan, kun muodostetaan kantoja Nato-pöydälle esiin tuleviin asioihin, Kuusela kuvaili.

Suomalaisille upseereille ja aliupseereille on Naton komentorakenteessa avoinna noin sata tehtävää. Puolustusvoimien Nato-yhteensovittamisen projektipäällikön eversti Pasi Hirvosen mukaan Natossa on määritelty, että uuden jäsenmaan pitäisi täyttää 30 prosenttia paikoista kolmen vuoden ja 90 prosenttia kuuden vuoden kuluessa jäsenyyden alkamisesta.

Usean vuoden aika pestien täyttämiseen voi tulla Suomelle tarpeeseen.

– Sitä henkilöstöä, jota me Natoon tulevaisuudessa lähetämme, ei ole heti saatavissa, vaan se on noin parinkymmenen vuoden koulutuksen ja työssä oppimisen tulos, Hirvonen kuvailee.

Suomen Nato-jäsenyys ei ole juuri näkynyt suurelle yleisölle, eikä Puolustusvoimissa ole aikeita marssia uuden lipun alla. Nato-symbolit tulevat olemaan esillä vain harvoin.

– Emme ole ripustelleet uusia Nato-merkkejä univormuihin, Hirvonen tiivisti.

Suomen sotilaallisen yhteensovittamisen prosessi Natoon alkoi Hirvosen mukaan viime kesänä. Työn yksityiskohdista ei ole aikomustakaan kertoa paljoa julkisuuteen, mutta jotain tietoa saattaa olla luvassa lähikuukausina.

– Meillä on Naton kanssa yhteinen aikomus siitä, että tämä prosessi päätetään ensi kesänä. Silloin tulemme muodollisen yhteensovittamisen prosessin – todennäköisesti juhlallisesti – päättämään, Hirvonen lupaili.

Ruotsin jääminen toistaiseksi Naton ulkopuolelle konkretisoituu tässä yhteydessä kouriintuntuvasti.

Ruotsi ei pääse viemään Suomen tavoin loppuun omaa sotilaallisen yhteensovittamisen prosessiaan ennen jäseneksi pääsyä. Kuusela arvioi tilanteen vaikuttavan myös Naton komentorakennepohdintoihin ja aiheuttavan ylimääräistä työtä ja päänvaivaa.

– Käytännön tasolla me teemme Naton suunnittelijoiden kanssa suunnitelmat ensiksi, ja toivottavasti Ruotsi pian perässä. Mutta operatiivisia suunnitelmia ei siis kyetä nyt tekemään yhtä aikaa, Hirvonen kuvailee tilannetta.