Venäjän talous sakkaa, mutta sotaa talouden ongelmat eivät asiantuntijan mukaan lopeta

Venäjän talous yskii, mutta hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu. Asiantuntijan mukaan talouskasvun hidastumisesta huolimatta Venäjä pystynee rahoittamaan hyökkäyssotaansa myös jatkossa.

– Yhtäältä taloudessa ei mene hyvin, mutta toisaalta valitettavasti niin huonosti ei mene, että sodankäynti loppuisi talouden ongelmien takia, sanoi Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen Bofitin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko maanantaina STT:lle.

Bofitin maanantaina julkaisema ennuste olisi toteutuessaan silti kylmä suihku Venäjän taloudelle.

Ennusteessaan Bofit arvioi, että Venäjän talouden nopea kasvu on ohi. Tutkimuslaitos ennustaa, että koko vuonna Venäjän talous kasvaa korkeintaan yhden prosentin vauhtia.

Bruttokansantuotteen kasvu on hidastunut kuluvan vuoden alkupuoliskolla selvästi jopa ennakoitua nopeammin.

Ennusteessa tarkastellaan Venäjän talouden kehitystä vuosina 2025–2027. Bofit arvioi Venäjän talouden kehittymistä puolen vuoden välein, edellisen kerran kuluvan vuoden maaliskuussa.

– Maaliskuussakin viestimme oli, että kasvuvauhti hidastuu, mutta hidastuminen on ollut nopeampaa ja voimakkaampaa kuin mitä me ennakoimme, Solanko sanoi.

Solangon mukaan kahden vuoden päästä Venäjän talous on haavoittuvampi ja sen kasvunäkymät paljon heikommat kuin ennen sotaa.

Bofit ennustaa, että ilman merkittäviä politiikkamuutoksia tai ulkoisia shokkeja bruttokansantuote kasvaa noin yhden prosentin vauhtia myös lähivuosina. Venäjän tilastokeskuksen mukaan Venäjän talouskasvu vuosina 2023–2024 oli noin neljä prosenttia.

Bofitin mukaan talouden kasvua rajoittavat ennustejaksolla sodan tarpeet, työvoimapula ja julkisten menojen kasvun hidastuminen. Kuluvan vuoden kasvua on hidastanut myös öljyn hinnan lasku, joka on supistanut valtion verotuloja merkittävästi.

Solangon mukaan Venäjän julkisen talouden liikkumavara käykin koko ajan pienemmäksi.

Jos Venäjä tarvitsee lisää rahaa menoihin, täytyy nyt jostain muualta vastaavasti supistaa tai kerätä lisää veroja.

Solanko kuitenkin arvioi, että menoleikkaukset tai veronkorotukset olisi Venäjällä suhteellisen helppo toteuttaa.

– Niin kauan kuin Venäjän poliittinen johto pitää sotaa keskeisenä päämääränä ja maan johdolla on väkivallan ja median monopoli, en näe, että talouden ja yhteiskunnan resurssien siirtäminen sotaa tukeville aloille olisi ylitse pääsemättömän vaikeaa, hän sanoi.

Venäjällä valtaosa kotitalouksista on hidastuvasta kasvusta huolimatta yhä tyytyväinen taloudelliseen tilanteeseensa. Bofitin maaliskuussa julkaiseman raportin mukaan valtaosa venäläisistä kotitalouksista kokee taloudellisen tilanteensa jopa paremmaksi nyt kuin ennen hyökkäyssodan alkua.

Solangon mukaan tulos on ymmärrettävä, kun otetaan huomioon Venäjän hyvä työllisyystilanne ja palkkojen nousu.

Käytännössä työttömyys on Solangon mukaan Venäjällä pudonnut niin alhaiseksi, että hänen mukaansa voidaan puhua täystyöllisyydestä.

Hyvän työttömyystilanteen vuoksi kotitalouksien reaalitulot nousevat edelleen, vaikkakin Solangon mukaan tämä kasvu on hidastumassa.