Suomen Pankin Rehn: Suomen talouden tilanne on vakava – kasvu voi käynnistyä loppuvuodesta
Suomen talous on yhä taantumassa, mutta kasvun ennustetaan käynnistyvän kuluvan vuoden loppupuolella, arvioi talousnäkymiä Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn maanantaina alkaneessa kehysriihessä. Inflaation hidastuminen on tukenut suomalaisten kotitalouksien ostovoimaa viime vuodesta lähtien.
– Talouden ennustetaan alkavan vähitellen toipua taantumasta, kun kotitalouksien ostovoima vahvistuu, vientimarkkinoiden veto paranee ja korkojen odotetaan alenevan. Alkuvuoden datan perusteella ei vielä näy käännettä parempaan, mutta taantuman pohja on silti ilmeisesti saavutettu, Rehn sanoi.
Rehnin mukaan Suomen julkisen talouden tilanne on kuitenkin vakava. Hänestä on ymmärrettävää, että tällä hetkellä tavoitteenasettelussa korostuu EU:n finanssipoliittisten sääntöjen asettama raami, etenkin liiallisen alijäämän menettely.
Hänen mukaansa tarvitaan toki toimia, joilla on välittömiä vaikutuksia.
– Yleisemmin on kuitenkin hyvä pyrkiä vahvistamaan julkista taloutta toimilla, jotka eivät vaikuta kotitalouksien ja yritysten toimintaympäristöön äkkinäisesti vaan niin, että niihin pystytään varautumaan ja sopeutumaan.
Hallituksen kehysriihi alkoi maanantaina. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan hallituksen tänään alkaneesta kehysriihestä on tulossa ”äärettömän vaikea”. Orpon mukaan hallitus tulee tekemään kolmen miljardin euron sopeutukset jo sovittujen kuuden miljardin päälle.
Rehnin mukaan olisi hyödyllistä rakentaa parlamentaarisesti yhteistä pitkän aikavälin tavoitetta ja sitä tukevaa kansallista finanssipolitiikan ohjauskehikkoa.
Uudistustyössä hyödyllisenä vertailukohtana voisi olla Ruotsin ajan myötä vakiintunut finanssipolitiikan ohjauskehikko. Ruotsissa kokonaisuuden peruspilarit ovat tasapainotavoite ja velka-ankkuri sekä niiden kanssa johdonmukainen menokatto.
Rehnin mukaan Ruotsin mallia kannattaa tutkia tarkkaan.
– Vahvempi finanssipolitiikan kehikko loisi tarpeelliseksi havaittua liikkumavaraa. Terve talous on osa turvallisuutta ja osa kestävää kansallista strategiaa – ja onnistuneen rahapolitiikan edellytys.
Suomen pidemmän aikavälin kasvupotentiaalia rajoittaa työikäisen väestön supistuminen ja nuorten koulutustason nousun pysähtyminen, Rehn sanoo.
– Panostamalla laadukkaaseen koulutukseen vahvistamme kykyämme innovoida ja hyödyntää innovaatioita. Väestörakenteemme muutos on kuitenkin niin merkittävää, että kasvun edellytyksiä on hyvin vaikeaa turvata ilman työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton kasvua.
Rehn myös totesi, että velkasuhde olisi käännettävä mahdollisimman pian laskevalle uralle, mikä on hallituksen tavoite.
Ruotsissa ja Tanskassa julkinen velka on nyt noin 30 prosenttia bruttokansantuotteesta, Suomessa 75 prosenttia ja lähivuosina jopa 80 prosenttia.
– Vakaus- ja kasvusopimuksen 60 prosentin velkasuhde on hyvä virstanpylväs, jota kohti EU:n uudet finanssipolitiikan säännöt asettavat meille kunnianhimoiset askeleet.
Euroalueen talouskasvu on ollut viime aikoina tahmeaa. Euroopan keskuspankin (EKP) maaliskuun ennusteessa euroalueen talouden arvioidaan kuitenkin elpyvän tämän vuoden toisella puoliskolla.
Euroalueen kasvun uskotaan vahvistuvan, elleivät konfliktit suista sitä raiteiltaan.
Riskit heikommasta kehityksestä ovat Rehnin mukaan kuitenkin suuret. Lähi-idän sodan eskalaatio voi nostaa öljyn ja kaasun hintoja. Venäjän brutaali sota ja Ukrainan vaikea tilanne ruokkivat epävarmuutta. Geopolitiikka voi siis suistaa Euroopan talouden myönteisen kehityksen raiteiltaan.