Suomen lintuinfluenssatilanteen erityispiirteenä ovat tartunnat nisäkkäissä, jotka ovat kontaktissa ihmisiin
Suomessa lintuinfluenssatilanteen erityispiirteenä ovat turkistiloilla havaitut tartunnat nisäkkäissä, sanoo apulaisprofessori, virologi Tarja Sironen Helsingin yliopistolta.
Tähän mennessä virus on sairastuttanut Suomessa vesilintuja, muutamia metsäneläimiä ja tarhattuja turkiseläimiä.
– Lintuinfluenssa leviää voimakkaasti luonnonvaraisissa linnuissa koko Euroopan alueella, mutta Suomessa erityispiirteenä on turkistiloilla havaitut tautiryppäät eli tartunnat nisäkäslajeissa, jotka ovat kontaktissa ihmisiin. Tältä osin Suomen tilanne voi kehittyä nopeammin vaikeampaan suuntaan, tarkentaa virologi Tarja Sironen.
Lintuinfluenssaviruksen määrä luonnossa on kasvanut suureksi lisäten altistusten määrää. Yhä useampi nisäkäs on sattunut kohtaamaan sairastuneita lintuja, joten tartuntojakin nähdään enemmän.
Sirosen mukaan lintuinfluenssa tarttuu kosketus- ja pisaratartuntana ja tällä hetkellä etenkin sairastuneiden lintujen ulosteesta.
– Lintuinfluenssa H5N1 ei ole vielä tarttunut ihmisestä ihmiseen, mutta nisäkkäiden välillä viruksen epäillään jo muutamassa tapauksessa tarttuneen. Varmaa tietoa tästä ei vielä ole, kertoo Sironen.
Maailman terveysjärjestö WHO varoitti vastikään, että lintuinfluenssaepidemioiden lisääntyminen nisäkkäiden keskuudessa saattaa edesauttaa viruksen leviämistä myös ihmisiin.
– Lintuinfluenssavirus on nopea muuntumaan, etenkin siirtyessään uuteen isäntälajiin. Jokainen infektio nisäkkäissä lisää mahdollisuutta sille, että virus tarttuisi myös ihmiseen entistä tehokkaammin, eli WHO:n varoitus on paikallaan, kommentoi Sironen.
Suomessa todetut eläinten lintuinfluenssat ovat olleet korkeapatogeenisen lintuinfluenssa H5N1-viruksen aiheuttamia. Korkeapatogeenisuus tarkoittaa sitä, että virus aiheuttaa eläimelle vakavan taudin.
Ruokavirasto tiedotti perjantaina, että turkiseläinten tartunnat on aiheuttanut erityisesti lokeilla kiertävä viruslinja. Ruokaviraston mukaan osassa näytteistä oli viitteitä siitä, että viruksessa on tapahtunut muuntumista, joka edistää viruksen leviämistä nisäkkäisiin.
Sairastuneilla nisäkkäillä tyypilliset oireet ovat olleet neurologisia eli liittyneet aivojen toimintaan. Mikäli virus on vaarallinen linnuille, on se sitä myös nisäkkäille.
– Ihminen on toistaiseksi pysynyt suojassa, koska emme ole kontaktissa sairastuneisiin eläimiin ja osaamme suojautua tartunnoilta, mikäli käsittelemme sairastuneita eläimiä, sanoo virologi Sironen.
Pohjoismaissa tartuntoja ihmisillä ei Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan olekaan todettu.
– Kyseessä on lintujen virus, ja tartunta ihmisellä on todella harvinainen, kertoo Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön päällikkö Anna Katz THL:stä.
Hänen mukaansa lintuinfluenssaa on todettu viidellä ihmisellä Euroopassa parin vuoden aikana. Heistä kaikki ovat olleet suorassa kontaktissa sairastuneisiin tai kuolleisiin lintuihin. Jos lukua vertaa satoihin miljooniin sairastuneisiin lintuihin, on luku verrattain pieni.
– Lintuinfluenssa voi aiheuttaa ihmisille keuhkokuumeen ja vakavan taudin. Elimistö saattaa reagoida virukseen hyvin voimakkaasti, mutta infektio voi olla myös lievä tai oireeton, Katz sanoo.
WHO:n mukaan H5N1-alatyypin virus on aiheuttanut parinkymmenen vuoden aikana yli 800 ihmisen sairastumisen. Näistä kuolemaan on johtanut noin puolet tapauksista.
Ihmisestä toiseen virus ei siis ole tarttunut, vaan virukseen sairastuneet ovat yleensä altistuneet kuolleille linnuille työnsä kautta.
– Lintuinfluenssaviruksissa on itsessään pandeemista potentiaalia, mutta vaatii viruksen evoluutiossa aika suuria muutoksia, että se lähtisi tarttumaan ihmisestä toiseen, THL:n Katz kertoo.
Mikäli tavallinen kansalainen havaitsee esimerkiksi lokkien kuolemia, asiasta tulee ilmoittaa kunnan eläinlääkärille. Ruokavirasto ja paikallinen ympäristöviranomainen voivat tarvittaessa järjestää näytteenoton kuolleesta eläimestä.
Omin käsin eläimiä ei kannata lähteä noukkimaan tai hautaamaan.
– Kuolleisiin sairaisiin lintuihin ei pidä koskea eikä myöskään muihin villieläimiin. Jos on pakko käsitellä kuolleita eläimiä, pitää käyttää maskia ja kertakäyttöisiä käsineitä, ohjeistaa THL:n Katz.
Vakavampi tilanne on kuitenkin tuottajilla. Ruokavirasto on kieltänyt siipikarjan ja vankeudessa pidettävien lintujen pitämisen ulkona torstaista lähtien.
– Ihmisten riskiä kasvattaa etenkin lintuinfluenssaviruksen päätyminen tuotantoeläimiin, ennen kaikkea siipikarjaan ja hiljattain turkiseläimiin, virologi Sironen sanoo.
– Turkistarhaajilla ja siipikarjatilallisilla on elanto kyseessä, ja (sekin) heitä luonnollisesti huolettaa, THL:n asiantuntija Katz sanoo.
Aluehallintovirasto on määrännyt tilakohtaisia toiminnan rajoituksia, joilla estetään tartuntojen leviäminen eteenpäin eläinten, rehun, lannan tai muun materiaalin välityksellä.
THL on ryhtynyt ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin estääkseen H5N1 -lintuinfluenssaviruksen tarttumisen eläimistä ihmisiin Suomessa ja laatinut toimenpideohjeet terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien ja hoitajien, eläinlääkärien, hyvinvointialueiden tartuntataudeista vastaavien lääkäreiden, aluehallintovirastojen sekä kliinisten laboratorioiden käyttöön.
Keskiössä on THL:n ohjeiden mukaan taudin tunnistaminen sekä kattava alkuhaastattelu. Jatkotutkimuksiin ohjataan, mikäli seuraavat oireet täsmäävät: korkea kuume, yskää, kurkkukipua, hengenahdistusta, vatsa- tai silmäoireita.
THL:n ohjeistuksen mukaan sekä virusta epäiltäessä että todettua lintuinfluenssaa hoidettaessa sairastava potilas tulee hoitaa omassa huoneessaan. Mikäli ihminen saisi lintuinfluenssaviruksen, jäljitys toimii infektiolääkärin kautta samalla tavalla kuin koronaviruksen kanssa. Jäljityksen kautta pyritään ehkäisemään jatko-tartunnat selvittämällä mahdolliset altistuneet.
Hoitohenkilökunnan suojautumiseen on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota.
Korona– ja lintuinfluenssaviruksissa on paljon yhteistä, mutta myös keskeisiä eroja. Molemmat virukset kykenevät siirtymään eläinlajista toiseen ja molemmat aiheuttavat hengitystieinfektioita, joiden vakavuus vaihtelee lieväoireisesta vakavaan.
– Keskeinen ero on se, SARS-CoV-2 oli meille ihmisille täysin uusi virus aiheuttaessaan pandemian. Lintuinfluenssa sen sijaan on tunnettu jo vuosien ajalta, joten siihen osataan varautua paremmin, kertoo Sironen.
Hänen mukaansa Suomessa on käytössä muun muassa influenssaviruslääkkeitä ja influenssarokotteesta voidaan muokata tähän virustyyppiin tehoava versio tarvittaessa.
THL:n mukaan EU:n alueella on yksi Euroopan lääkeviranomaisen EMA:n hyväksymä rokote lintuinfluenssavirusta vastaan. Tällä hetkellä yleistä rokotustarvetta ei kuitenkaan ole. Tavallisesta terveyskeskusten kansalaisille tarjoamasta kausi-influenssarokotteesta voi olla apua, jos sattuisi samaan sekä kausi-influenssan että lintuinfluenssan samaan aikaan.