Suomen ensihoidon kapasiteetti ei riitä sotatilanteessa – oliko sotilassairaaloiden lakkauttaminen virhe?
Suomen ensihoidon kapasiteetti ei tällä hetkellä riittäisi sodan olosuhteissa, myöntää sosiaali- ja terveysministeriön valmiusjohtaja Pekka Tulokas.
Tulokas sanoi STM:n tiedotustilaisuudessa hyvinvointialueiden varautumisesta poikkeusoloihin, että käytännössä kyse on ambulanssien tai suuremman kuljetuskapasiteetin ajoneuvojen pulasta.
– Ja tässä tullaan nyt arvioimaan lisähankinnat tuonne kentälle, Tulokas sanoi.
Valmiusjohtaja luonnehti nyt käynnistettävää muutosta sote-varautumisessa ”historiallisen suureksi”.
– Nyt tavoitellaan kykyä toimia kansallisena kokonaisuutena Suomessa yhdessä puolustushallinnon mutta myös muiden maiden kanssa.
Tulokkaan mukaan täysin uutta sote-maailmassa ovat siirrettävät toiminnot.
– Aikaisemmin meillä on sitouduttu hyvin kiinteisiin pisteisiin, mutta nyt yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa katsotaan siirrettävät kokonaisuudet, joilla voidaan tukea meidän omaa sote-kenttää, mutta myös tarvittaessa Puolustusvoimia.
Valmiusjohtaja Tulokkaan mukaan Puolustusvoimat nojautuu nykyisin täysin siviilipuolen erikoissairaanhoitoon. Normaaliolojen häiriötilanteisiin myös ensihoidon kapasiteetti Suomessa riittää.
Puolustusvoimien erikoissairaanhoidosta vastasivat ennen sotilassairaalat, joista viimeinen, keskussotilassairaala Tilkka, suljettiin vuonna 2006. Mutta oliko sotilassairaaloiden lakkauttaminen tästä päivästä katsottuna virhe?
Puolustusvoimien ylilääkärin sijaisen, lääkintämajuri Juha Kuosmasen mukaan Puolustusvoimien lääkintähuollon näkökulmasta sotilassairaalaverkosto oli ”oman aikansa mallin mukainen verkosto”.
Kuosmasen mukaan Puolustusvoimien lääkintähuolto on nykyisin integroitunut hyvin syvälle yhteiskunnan yhteiseen lääkintäketjuun.
– Ja tämä nykyinen malli jota tässä nyt vahvistetaan, on kyllä täysin perusteltu. Me tukeudumme tiukan paikan tullen siellä lopullisessa hoidossa hyvinvointialueiden hoitoon, hän muotoili.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) johdolla järjestetyn tiedotustilaisuuden aiheena oli hyvinvointialueiden varustaminen sotilaallisen voimankäytön varalle.
Hallitus myönsi tarkoitukseen perjantaiaamun ylimääräisessä valtioneuvoston istunnossa reilut 104 miljoonaa euroa. Koko tarkoitukseen tarvittava summa on ministerin mukaan 300 miljoonan euron luokkaa.
Tarvittava lainsäädäntö on jo eduskunnan käsittelyssä. Grahn-Laasosen mukaan tavoitteena on varmistaa hyvinvointialueiden ja Puolustusvoimien tiivis yhteistyö normaalioloissa ja poikkeusoloissa.
Ministerin mukaan turvallisuustilanne edellyttää hyvinvointialueilta merkittäviä investointeja toimitiloihin, suojautumiseen, henkilöstön käyttöön ja materiaalien hankintaan. Myös Nato edellyttää Suomelta kattavaa lääkintähuoltoa puolustuksen tueksi.
Sota Ukrainassa on Grahn-Laasosen mukaan osoittanut, että sosiaali- ja terveydenhuollon infrastruktuuri on sodankäynnin kohde.
– Punainen risti sairaalan katolla ei merkitsekään suojaa, vaan on jopa sodassa maalitauluna, hän muistutti.