Suomelle odotuksia kovempi päästötavoite EU:lta

Suomi joutuu vähentämään kasvihuonepäästöjään päästökauppaan kuulumattomilla sektoreilla 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Euroopan unionin komissio linjasi eri maille erilaiset päästötavoitteet, joiden mukaan varakkaat maiden tavoite on kovempi.

– Se on tiukempi kuin odotimme, sillä valmistauduimme 37–38 prosentin tavoitteeseen, sanoo maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

EU-maista vain Ruotsi ja Luxemburg saivat komissiolta Suomea suuremman tavoitteen. Usealla Itä-Euroopan valtiolla tavoite on alle kymmenen prosenttia.

Päästökaupan ulkopuoliseen sektoriin kuuluvat liikenne, maatalous, rakennukset ja jätehuolto. Komission ehdotuksen mukaan näiden alojen kasvihuonepäästöistä leikataan vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia vuoden 2005 tasosta.

EU-maat voivat komission esityksen mukaan hyvittää kasvihuonepäästöjä aiheuttavaa toimintaa toisen sektorin toimilla, jotka vähentävät päästöjä.

Esimerkiksi metsän istuttaminen tai niittyjen ja viljelymaan hyvä hoito lasketaan päästöjä vähentäviksi toimiksi.

Suomelle tärkeää metsänhoitoa ei komission ehdotuksessa suoraan hyväksytä päästöjä vähentäväksi toimeksi, koska sen hyötyjen laskeminen on komission mukaan vaikeaa.

Tiilikaisen mukaan esityksen jatkokäsittelyssä laskentamenetelmiä voidaan selventää, jotta metsien hoidon hiilinielu laskettaisiin.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK arvioi kuljetuskustannusten nousevan Suomessa tuntuvasti, jos komission esitys toteutuu sellaisenaan.

EK arvioi, että varakkaimmat maat voivat saada helpotusta tavoitteista, jos niiden saavuttaminen tulee hyvin kalliiksi tai jos maalla on hyvät näytöt päästöjen aiemmasta vähentämisestä.

– Suomi voikin saada velvoitteestaan muutaman prosenttiyksikön vähennyksen ostamalla päästöoikeuksia ja siirtämällä ne ei-päästökauppasektorin hyväksi sekä kasvattamalla hiilinieluja maankäytön muutoksilla, EK:n asiantuntija Mikael Ohlström arvioi.

Juttua päivitetty kauttaaltaanklo 17.50.