Suomalaisuuden ja keskustalaisuuden palveluksessa – Juuso-Ville Gustafsson haluaisi keskustaa esille enemmän filosofian kautta
Monen työn miehelle monipaikkaisuus on mainio mahdollisuus. Juuso-Ville Gustafssonin elämä on Rauman, Tampereen ja Helsingin muodostamassa kolmikulmiossa.
– Tulevaisuudessa normaalia työelämää on ehkä sellainen hybridimalli, että ollaan enimmäkseen etänä. Työpaikalla ollaan tarvittaessa – tai ihan vain työkaverien näkemisen ilosta. Se toisi ihmisiä halvemman asumisen perässä pienemmille paikkakunnille.
Gustafsson on toiminut keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtajana vuoden 2021 alusta, mutta on jatkanut myös Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtajana. Keskustapiirin kotipaikka on Tampere, kulttuuriliiton Helsinki ja oma kotipaikka on Rauma.
– Asuin viisitoista vuotta Tampereella, ja täällä on edelleen pieni tukikohta. Nyt muutimme vaimon kanssa Raumalle, josta olemme molemmat kotoisin. Sukulaisten lähellä ovat tukiverkot, kun alamme perustaa perhettä, Gustafsson kertoo.
Keskustan jäsen Gustafsson on ollut noin viisi vuotta. Puolueeseen liittymiseen oli yksinkertainen syy.
– Sijoitun ajatuksiltani poliittiselle keskikentälle. Keskustan periaateohjelman arvotkin kertovat, että tämä on minulle sopiva koti.
Pirkanmaan keskustapiirin tuore toiminnanjohtaja näkee maakunnan alueella keskustalaisia iskun paikkoja.
Gustafsson arvelee, että muutama vuosi sitten Suomen houkuttelevimmaksi kaupungiksi kyselyssä noussut Tampere säteilee hyvää koko maakuntaan. Mutta vetovoimassa on huonotkin puolensa.
– Tampereesta uhkaa tulla toinen Helsinki. Vetovoimaa on, ja tämä saattaa nostaa asuntojen hinnat pilviin.
Mahdollisuudet etätyöhön ja hyvät liikenneyhteydet voivat aivan hyvin parantaa koko Pirkanmaan elinvoimaa.
– Jos työpaikka on Tampereella, mutta hintatason vuoksi siellä asuminen ei tunnu hyvältä ratkaisulta, voivat ympäryskunnat ja muu Pirkanmaa tarjota houkuttelevia asumisratkaisuja.
Gustafsson on siitä harvinainen filosofian maisteri, että hän on valmistunut pääaineenaan filosofia. Jatko-opintoihinkin hän pääsi, mutta ne ovat nyt tauolla. Sivuaineena Tampereen yliopistossa luettu historia on kiinnostanut aivan yhtä paljon.
– Kai olen tällainen pohdiskeleva luonne. Sekä filosofia että historia ovat kiehtovia aloja, sillä kaikella on historiansa ja historia kertoo, miten ihmiset ovat ajatelleet ja millaisten ajatusten pohjalta toimineet.
– Moni historian tapahtuma on ollut oikeastaan aika ihmeellisten sattumien summa. Ilman historiaa ja filosofiaa on vaikea ymmärtää, miksi jokin tapahtui, aineenopettajaksikin valmistunut Gustafsson pohtii.
Filosofiaa Gustafsson haluaisi tuoda lisää myös keskustan arkeen.
– Keskustan aatteissa on vaikka kuinka paljon ammennettavaa. Näistä järjestäisin mielelläni keskustelutilaisuuksia. On kuitenkin tärkeää muistaa, missä aatteen juuret ovat. Tällainen keskustelu voisi tuoda puolueen piiriin myös aivan ulkopuolisia, ja myös sellaisia uusia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita enemmän ideologiasta kuin päivänpolitiikan käänteistä.
– Alkioon viitataan paljon, mutta joskus olisi hyvä katsoa vähän syvemmältäkin, mitä se ihmisyysaate oikeastaan on, toiminnanjohtaja terävöittää.
Gustafssonin osa-aikatöistä toinen on Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtajuus.
– Edistämme suomenkielistä kulttuurityötä ja teemme suomenkielisten edunvalvontaa. Olemme vähän sama mitä Folktinget on ruotsinkielisille, sillä erotuksella, että meillä ei ole virallista asemaa tai lakiin perustuvaa rahoitusta.
– Haluamme, että kulttuuri ja kieli säilyvät ja että ihmiset kokevat nämä osaksi itseään. Perustuslaissa on kaksi kieliryhmää, ja kummallakin on omat sivistykselliset ja yhteiskunnalliset tarpeensa.
Suomalaisuuden käsitteen voi nähdä jossain määrin politisoituneen. Gustafsson tunnistaa tämän mahdolliseksi ja harmittelee asiaa.
– Voi olla, että siitä on yritetty tehdä poliittista pelinappulaa. Sääli jos näin on, sillä suomalaisuuskysymyksen soisi ylittävän puoluepoliittiset ristiriidat.
Puheenjohtaja Ilmari Rostilan mukaan (Iltalehti 11.3.2020) Suomalaisuuden Liitossa toimii paljon perussuomalaisia.
Keskustalainen Gustafsson arvelee puheenjohtajan tarkoittaneen hallituslaisia, sillä koko jäsenistön puoluekantoja ei voi tietää, eikä pidäkään. Hän toivoo, että yhä useammat löytäisivät liiton puoluekannastaan riippumatta.
Myös perussuomalaiset ja punavihreät voivat aivan hyvin toimia yhdessä.
– Sitä voi kysyä vasemmistolta ja vihreiltä, miksi heitä ei juuri näy aktiivijoukossamme. Ei täällä kysytä puoluekantaa, yhteinen asia yhdistää, ja kaikki ovat tervetulleita.
– Olivatpa hallituksessa aikanaan sellaisetkin poliittiset vastaparit kuin J. K. Paasikivi ja Otto Wille Kuusinen.
Eräs nykyään aina välillä esille nouseva yritys politisoida suomalaisuutta ovat etnonationalistiset ajatukset. Gustafsson ei näe niitä kuitenkaan uhkana.
– Ei niillä loppujen lopuksi ole juuri kannatusta, ja tuskin tulee suuremmin olemaankaan. Kun ajatuksen ajattelee loppuun asti, näkee, ettei etnonationalismi vain toimi. Suomi on paikka, jossa kaikenlaisista taustoista tulevien pitää pystyä toimimaan rakentavasti yhdessä.
– Suomalaisuuskysymyksen soisi ylittävän puoluepoliittiset ristiriidat.
Juttu on julkaistu alun perin Suomenmaan aikakauslehdessä huhtikuussa 2021. Lehden voit tilata täältä. Digilehden irtonumeroita voit ostaa täältä.