Eduskunta peukutti asuntolainasääntelyn helpotuksille
Eduskunnan tiistain istunnossa nähtiin harvinaista yksimielisyyttä, kun hallitus ja oppositio löysivät yhteisen sävelen asuntoluottosääntelyn keventämisestä.
Elinkeinoministeri Sakari Puiston (ps.) esittelemä lakimuutos toisi suomalaisille mahdollisuuden jopa 35 vuoden asuntolainoihin ja joustavamman sääntelyn matalasuhdanteisiin.
Hallituksen esityksen tavoitteena on elvyttää historiallisen heikossa vireessä olevaa asuntokauppaa ja rakennusalaa. Keskeisimmät muutokset koskevat asuntolainojen enimmäistakaisinmaksuajan pidentämistä nykyisestä 30 vuodesta 35 vuoteen sekä Finanssivalvonnan (Fiva) valtuuksien lisäämistä lainakaton joustavoittamiseksi taloudellisissa laskusuhdanteissa.
Ministeri Puisto korosti, että kyseessä on maltillinen mutta tarpeellinen uudistus, joka antaa viranomaisille lisävälineitä reagoida markkinoiden tilanteeseen.
– Sääntelyä joustavoittamalla voimme vaikuttaa asuntorahoituksen ehtoihin. Tarvittaessa näitä ehtoja keventämällä voimme matalasuhdanteessa tukea asuntomarkkinoita ja sitä kautta rakentamista, Puisto totesi.
Ministerin mukaan pidemmät laina-ajat helpottavat asunnon ostoa ja antavat kotitalouksille enemmän liikkumavaraa säästämiseen ja sijoittamiseen lainanhoidon ohella. Lakimuutosten on tarkoitus astua voimaan huhtikuun alussa.
Oppositiosta SDP:n Lauri Lyly antoi esitykselle tunnustusta, vaikka muistuttikin rakennusalan hälyttävästä tilanteesta. Lylyn mukaan asuntoaloitukset ovat pudonneet tasolle, jollaisia on nähty viimeksi vuosikymmeniä sitten.
– Nämä pidemmät laina-ajat madaltavat tietenkin lainan kuukausierää, ja siinä mielessä se tuottaa tavallaan sen vaikutuksen, mitä tässä tavoitellaankin, eli sen, että se asumisen kulu kuukausitasolla saataisiin alemmas. Tämän tietenkin pitää myöskin tulla käytännöksi, eli pankkien pitää nyt sitten ruveta ottamaan näitä käytäntöjä jatkossa vastaan.
Lyly kuitenkin kritisoi hallitusta siitä, ettei esityksen kylkeen liitetty ensiasunnon ostajien varainsiirtoveron huojennusta, joka hänen mukaansa olisi saanut asuntokauppaketjut liikkeelle tehokkaammin.
Kokoomuksen Heikki Vestman haastoi myös pankkisektoria tarkastelemaan omaa riskinsietokykyään.
– On kysyttävä, onko pankkien luottotappioiden pienuus merkki siitä, että suomalaiset pankit eivät halua ottaa riskiä. Se on yksi taustatekijä sille, miksi asuntolainaa ja yritysrahoitusta on välillä vaikea saada, Vestman pohti.
Vestmanin mukaan riskit noussevat maltillisesti esitetyillä sääntelyn muutoksilla.
– Mutta on muistettava se, että riskin ottaminen ja riskin kantaminen kuuluvat talouteen, ja semmoinen talous, jossa ei siedetä riskiä, ei myöskään kasva.
Keskustelussa nousi esiin myös suomalaisten asuntomarkkinoiden rakenteellinen muutos, vuokra-asumisen yleistyminen suurissa kaupungeissa sekä työelämän pirstaloituminen, mistä seuraa ongelmia perinteiselle asuntolainan saannille.
Vaikka korkoympäristö on viime vuosien ”shokin” jälkeen hieman rauhoittunut, Puisto muistutti vaihtuvakorkoisten lainojen olevan edelleen suomalainen erityispiirre, joka tekee taloudesta herkän nopeille muutoksille.