Suomalaisprofessori ei usko Trumpin määräävän kovia pakotteita Venäjälle – "Tämä on tällaista cowboy-diplomatiaa"
Yhdysvalloissa 50 senaattoria yli puoluerajan tukee lakiesitystä Venäjälle asetettavista pakotteista, jos maa estää pysyvän rauhan syntymistä Ukrainaan, kertoo muun muassa The Hill -lehti.
Republikaanien Lindsey Graham ja demokraattien Richard Blumenthal esittelivät pakotepakettinsa tiistaina.
Suorien Venäjään kohdistuvien toimien lisäksi esitys sisältää peräti 500 prosentin tuontitullit Yhdysvaltoihin maista, jotka jatkavat öljyn, kaasun ja uraanin ostamista Venäjältä sen jälkeen, kun maan on todettu asettuneen rauhan esteeksi.
Senaattoreiden tiedotteen mukaan pakotteet ovat syystäkin kovia.
– Vallitseva käsitys Yhdysvaltain senaatissa on, että Venäjä on hyökkääjä ja että tämän kauhean sodan ja (Venäjän presidentin Vladimir) Putinin aggression täytyy loppua nyt ja se pitää estää tulevaisuudessa, senaattorit kirjoittavat.
Tiedotteen muotoilut ovat varsin erilaisia kuin presidentti Donald Trumpilla, joka on aiemmin pitänyt Ukrainaa ainakin osasyyllisenä sotaan ja näyttänyt ymmärtävän Venäjän näkökantoja.
Viikonvaihteessa Trump tosin ilmaisi vaihteeksi tyytymättömyyttään Putinia kohtaan. Senaattorit viittaavat tähän tiedotteessaan ja sanovat jakavansa Trumpin turhautumisen Venäjään.
Toistaiseksi ei ole selvää, milloin uusista pakotteista on määrä äänestää kongressissa. Senaattorit kuitenkin vakuuttavat, että esitys tulee saamaan selvän tuen yli puoluerajan sekä senaatissa että edustajainhuoneessa.
Pakotteet otettaisiin esityksen mukaan käyttöön, jos Venäjä kieltäytyy osallistumasta vilpittömästi neuvotteluihin pysyvästä rauhasta Ukrainassa ja tai jos se uhkaa jollain tavalla Ukrainan itsemääräämisoikeutta sen jälkeen, kun rauha on solmittu.
Turun kauppakorkeakoulun ja Maanpuolustuskorkeakoulun tiedustelututkimuksen professori Kari Liuhto suhtautuu hyvin epäillen siihen, että presidentti Trump lopulta määräisi kovia pakotteita Venäjälle tai sen kauppakumppaneille.
– En usko, että hän tulee tekemään sitä. Tämä on tällaista cowboy-diplomatiaa: aluksi ammutaan ja paukutellaan, mutta teot ovat loppujen lopuksi sitten ihan jotain muuta, Liuhto kommentoi STT:lle ennen tietoa senaattoreiden pakote-esityksestä.
Liuhdon mukaan Ukrainaa koskevat neuvottelut ja Yhdysvaltain niihin lähettämät henkilöt ovat viestineet toistaiseksi siitä, ettei taustalla ole geopoliittista suunnitelmaa – pikemminkin Trumpin pyrkimys saada omille liiketoimilleen ja yhdysvaltalaisille digioligarkeille pääsy Venäjän, ehkä myös Kiinan, markkinoille.
Johtopäätös on tyly:
– Ukrainalla ei ole mitään merkitystä Yhdysvaltain nykyjohdolle. He eivät ole kiinnostuneita siitä, miten Ukrainalle käy, Liuhto sanoo.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Ville Sinkkosen mukaan uusien Venäjä-pakotteiden läpimeno kongressissa on mahdollista.
Kongressin republikaaneille riittää vihreä valo Valkoisesta talosta eivätkä Venäjä-pakotteet ole olleet niin vahvasti puoluetta jakava tekijä kuin esimerkiksi aseavustusten lisääminen Ukrainalle, Sinkkonen sanoo. Demokraatit puolestaan olisivat hänen mukaansa joka tapauksessa valmiita tiukentamaan Venäjä-pakotteita.
Myös Sinkkonen kommentoi asiaa STT:lle ennen kuin senaattoreiden pakote-esitys oli julkistettu.
Sekundaaristen, Venäjältä öljyä ostaviin maihin kohdistuvien rangaistusten lisäksi asiantuntijat ovat myös väläytelleet Yhdysvaltain mahdollisuutta ryhtyä kovempiin toimiin Venäjän öljyä kuljettavia varjolaivaston tankkereita vastaan.
Lisäksi pakotteilla voitaisiin huomattavasti vaikeuttaa esimerkiksi Venäjän maakaasun vientiä.
Venäjän fossiilisten polttoaineiden suurimpia ostajia ovat olleet Kiina, Intia ja Turkki. Ne maksavat Venäjälle noin kolme neljäsosaa sen energiavientituloista.
Pakotteista huolimatta venäläistä fossiilienergiaa on myyty edelleen huomattavasti myös Eurooppaan, ja venäläistä alkuperää olevia öljyjalosteita on päätynyt Turkin kautta myös Yhdysvaltoihin.
Venäjän osuus maailman taloudesta on vain muutaman prosentin luokkaa, mutta maa vastaa yhä noin kymmenesosasta kansainvälistä öljykauppaa.
Energiaan kohdistuvien pakotteiden lisäksi muuta pakoteregiimiä voitaisiin yhdenmukaistaa asettamalla Venäjä yleiseen rahoitus- ja kauppasaartoon, johon voitaisiin määritellä tarkkoja poikkeuksia esimerkiksi lääkkeiden osalta.