Suomalaiskaupunkien keskustojen elinvoima on kääntynyt kasvuun
Monen suomalaiskaupungin keskustan elinvoima on elpymässä. Keskimääräinen elinvoima on kääntynyt kasvuun ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen, selviää Elävät Kaupunkikeskustat ry:n toteuttamasta kaupunkikeskustojen elinvoimavertailusta.
Vertailussa laskettiin keskustojen kauppojen, ravintoloiden ja tyhjien liiketilojen määrää suhteessa kaupunkien asukaslukuun. Vertailussa oli mukana 26 kaupunkia.
Elinvoima on kasvanut monessa suuressa kaupungissa, esimerkiksi Helsingissä, Tampereella ja Jyväskylässä, kertoo Elävät Kaupunkikeskustat ry:n toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen STT:lle. Tänä vuonna vertailussa on keskitytty elinvoiman kasvuun, eikä elinvoimaisimmista kaupungeista ole luotu listausta. Viime vuonna elinvoimaisin kaupunki oli Tampere.
Vertailussa on myös tarkasteltu asukaslukua kilometrin säteellä kaupungin kaupallisesta keskipisteestä. Se on ollut kaupungeissa lähes poikkeuksetta nousussa.
Keskustan asukkaat ovat keskustan palveluiden tärkeimpiä asiakkaita, kertoo Lemminkäinen. Keskustan korkea asukasluku yhdistettynä hyvään palvelutarjontaan siis edistää elinvoimaa ja hillitsee Lemminkäisen mukaan ilmastonmuutostakin, kun palveluiden äärelle ei tarvitse aina autoilla kaukaa.
Lemminkäinen nostaa positiivisiksi esimerkeiksi Lappeenrannan ja Hyvinkään, joissa keskustaan on tuotu kauppakeskus ja hypermarketit, sekä Tampereen, jonka keskipisteen läheltä löytyy jäähalli ja jalkapallostadion.
– Tässä on huippuhyviä positiivisia esimerkkejä siitä, jos joudutaan purkamaan rakennetta ja tuodaan se ruokakauppa keskelle, niin se on parempi vaihtoehto kuin se, että ruvetaan liikaa suojelemaan vanhaa rakennetta ja kauppa karkaa amerikkalaisittain munkkirinkelin reunalle. Se lisää autoriippuvuutta ja vaikeuttaa asioimista, Lemminkäinen sanoo.
Amerikkalaisella munkkirinkelillä Lemminkäinen viittaa malliin, jossa palvelut keskittyvät kaupungin reunamille ja keskusta jää tyhjemmäksi.