Suomalaiset eivät voi töissä kovin hyvin, kertoo seurantatutkimus – "Kielteinen trendi pitäisi saada pysäytettyä"
Suomalaisten työhyvinvoinnin ja työkyvyn kokemukset ovat edelleen heikentyneet, kertoo Työterveyslaitoksen seurantatutkimus.
Tutkimus tuottaa tietoa siitä, miten työntekijöiden työhyvinvointi ja erilaiset työasenteet ovat kehittyneet viime vuosina.
Suomalaiset ovat voineet töissä aiempaa huonommin jo jonkin aikaa, Työterveyslaitoksen erikoistutkija Janne Kaltiainen sanoo. Kokemus omasta työkyvystä on heikentynyt ja työuupumusoireilu on lisääntynyt. Viime vuoden lopulla hieman yli joka neljäs koki työuupumusoireita.
Yleisesti ottaen myönteistä kehitystä ei ole viimeisen puolentoista vuoden aikana tapahtunut. Vastaajat kertovat kuitenkin edelleen enemmän työhyvinvoinnista kuin -pahoinvoinnista. Esimerkiksi työn imua koetaan selkeästi useammin kuin kuormitusta.
Jos hopeareunusta tutkimustuloksista etsii, niin mitään dramaattista romahtamista työhyvinvoinnissa ei ole tapahtunut, Kaltiainen sanoo.
– Kielteinen trendi pitäisi nyt vain saada pysäytettyä.
Nuoret ja matalammin koulutetut voivat töissä muita huonommin. Muutokset työhyvinvoinnissa ovat erkaantuneet eri koulutustasoilla.
Esimerkiksi työuupumusoireilu on yleisempää perus- ja toisen asteen koulutuksen suorittaneilla kuin yliopistokoulutetuilla. Heistä joka kolmannella on kohonnut riski uupua työssä, kun yliopistotutkinnon suorittaneilla riski on joka viidennellä. Työuupumusoireilun kasvu ei myöskään koske yliopistokoulutettuja.
Yliopistokoulutetuilla oli myös eniten työn imua sekä muita parempi työkyky.
– Matalammin koulutetut eivät koe samalla tavalla uuden oppimista työssä. Myös itsenäisyyttä on työssä vähemmän kuin korkeammin koulutetuilla. Nämä voivat osaltaan selittää eroja työhyvinvoinnissa, Kaltiainen sanoo.
Työntekijöiden hyvinvointia lisäisivät Kaltiaisen mukaan ennen kaikkea parannukset työoloihin. Se voi tarkoittaa esimerkiksi työjärjestelyjen kehittämistä työntekijän kanssa sekä tarpeellisen tuen tarjoamista.
Julkisessa keskustelussa on puhuttu quiet quitting -ilmiöstä eli niin sanotusta hiljaisesta irtisanoutumisesta. Ilmiössä on kyse siitä, että työntekijä tekee töissään vain vaaditun, ei yhtään ylimääräistä.
Kaltiaisen mukaan tutkimukseen vastanneet kertovat panostaneensa voimavarojaan työhön aiempaa vähemmän. Tämä voi kieliä quiet quitting -ilmiöstä, Kaltiainen sanoo, tai sitten ei. Työntekijä voi panostaa työhönsä vähemmän myös silloin, jos kokee saavansa työstään liian vähän vastinetta, kuten palkkaa tai tunnustusta.
Työhyvinvoinnin kannalta olisi Kaltiaisen mukaan tärkeää, että työn vaatimukset ja työntekijän panostus työhön olisivat tasapainossa. Jos työntekijästä tuntuu, että häneltä vaaditaan enemmän kuin mitä hän saa, se voi pitkittyessään johtaa työuupumusoireiluun.
Miten Suomi voi? -tutkimushanke alkoi loppuvuonna 2019. Kyselyä on sen jälkeen jatkettu puolivuosittain. Nyt tarkastelussa oli työhyvinvoinnin kehittyminen kesän 2021 ja loppuvuoden 2022 välillä.
Tutkimuksen vastaajat ovat työssäkäyviä 22–66-vuotiaita suomalaisia. Heistä kaikkiin seurantatutkimuksen neljään kyselyyn vastanneita oli 480.