Stubbin odotetaan lähtevän kisaan komission puheenjohtajuudesta
Euroopan investointipankin varapääjohtajan Alexander Stubbin odotetaan kertovan tiistaina, että hän asettuu kisaan EU-komission puheenjohtajuudesta.
Päätöksen pystyi lukemaan vähintään rivien välistä jo maanantaina Financial Timesista.
– Tulen pienestä maasta. Tiimini on todella pieni. Mutta olen tehnyt sen aiemmin, eikä sitä koskaan tiedä, Stubb maalaili talouslehdelle ja lupaili positiivista viiden viikon kampanjaa.
Stubbia ennen kisaan Euroopan kansanpuolueen (EPP) kärkiehdokkuudesta on ilmoittautunut saksalainen Manfred Weber. Kisasta saattaa tulla kahdenvälinen, sillä brexit-neuvottelija Michel Barnier ei ole lähdössä mukaan.
EU-vaalien jälkeen suurimman puolueen kärkiehdokas saattaa nousta komission johtoon.
EU-piireissä tarkkaan luettu Financial Times arvioi, että Stubbin mahdollisuudet voittaa EPP:n kärkiehdokkuus paranivat Barnierin jättäydyttyä pois.
– Mutta hän tulee vain 5,5 miljoonan ihmisen maasta ja on ollut poissa eturivin politiikasta kaksi vuotta. (Tämä) tekee Weberista suosikin, lehti arvioi.
Painolastina pidetään myös sitä, että Stubb ajoi tiukkaa talouslinjaa talouskriisin aikana, mikä saatetaan muistaa kriisimaissa.
Jutussa kuvataan Stubbia kuntoiluaddiktiksi ja mainitaan myös siitä, että hän osaa sujuvasti viittä kieltä. Eduksi mainitaan myös kokemus hallitusyhteistyöstä EU-kriittisten kanssa.
Unkarin jatko puolueessa esiin
EPP:n puoluekokous päättää kärkiehdokkaasta 7.–8. marraskuuta Helsingissä.
Komission nykyinen puheenjohtaja, luxemburgilainen Jean-Claude Juncker ei asetu enää ehdolle.
Viime aikoina EPP:ssä on käyty tiukkaa keskustelua siitä, pitäisikö Unkarin pääministerin Viktor Orbanin Fidesz erottaa sen riveistä.
EU-parlamentin äänestäessä kurinpitomenettelyn aktivoimisesta maata vastaan selvä enemmistö myös EPP:n mepeistä äänesti kovemman linjan puolesta.
FT:ssä Stubb toivoo, että Orbanin erottamisesta keskustellaan. Stubbin kärkiteemoiksi kerrotaan ”liberaalien kansainvälisten” arvojen elvyttäminen. Niitä ovat avoimuus ja oikeusvaltioperiaate.