STT:n tiedot: Myös Yhdysvallat, Saksa ja Ranska luvanneet Suomelle sotilaallista tukea jo Nato-prosessin aikana

STT:n tietojen mukaan Britannian lisäksi myös Yhdysvallat, Saksa ja Ranska ovat luvanneet tukea Suomea sotilaallisesti jo ennen Nato-jäsenyyden virallista alkamista, jos tarvetta siihen tulisi.

Kyse ei ole juridisesti sitovista turvatakuusopimuksista, koska ne vaatisivat takaajamaissa yhtä pitkän lainsäädäntöprosessin kuin uusien Nato-jäsenten hyväksyminen. Käytännössä Nato ei kuitenkaan edes oman uskottavuutensa takia voisi toivottaa Suomea ja Ruotsia tervetulleeksi ja samaan aikaan jättää niitä selviämään yksin mahdollisesta sotilaallisesta painostuksesta jäsenyysprosessin aikana.

Britannian puolustusministeri Ben Wallace sanoi keskiviikkona, että Britannia tulisi Suomen ja Ruotsin avuksi, jos niihin hyökättäisiin, olivat maat sotilasliitto Naton jäseniä tai eivät.

Wallace kommentoi asiaa yhteisessä tiedotustilaisuudessa puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) kanssa Niinisalossa. Wallacen mukaan Suomi ja Britannia puolustavat yhteisiä arvoja, demokratiaa ja ihmisoikeuksia sekä oikeusvaltiota.

–  On mahdotonta ajatella, ettei Britannia tulisi Suomen ja Ruotsin avuksi huolimatta siitä, missä vaiheessa Nato-prosessia ne ovat, hän sanoi.

Yhdysvallat on luvannut Ruotsille niin sanotun turvavakuutuksen siksi ajaksi, kunnes Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenhakemus on ratifioitu. Asiasta kertoi Ruotsin ulkoministeri Ann Linde tavattuaan keskiviikkona Washingtonissa Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin sekä useita yhdysvaltalaisia senaattoreita.

Niin kutsuttu turvavakuutus on eri asia kuin Naton viidennessä artiklassa mainittu turvatakuu. Suomen ja Ruotsin mahdollisesti hakiessa Nato-jäsenyyttä, jäsenyyden ratifioiminen kaikilta 30 Nato-maalta kestää arviolta 4–12 kuukautta. Vasta ratifioinnin jälkeen hakijat voivat saada Naton jäsenyyden.

–  Voin sanoa, että olen puhunut Antony Blinkenin kanssa sekä useiden senaattorien, jotka ovat vastuussa näistä kysymyksistä ulkoasianvaliokunnassa. Yhdysvalloilla on suuri intressi, että Ruotsi ja Suomi menevät Natoon. Arktisella ja Itämeren alueella uskotaan olevan paljon enemmän turvallisuuspoliittista painoarvoa ja siksi ollaan valmiita antamaan erityyppisiä turvavakuutuksia, Linde sanoi Ruotsin tv-yhtiö SVT:lle.

–  En tietenkään mene yksityiskohtiin, mutta olen erittäin luottavainen, että meillä on tässä amerikkalainen sitoutuminen. Se ei ole konkreettinen turvatakuu, koska sen voi saada vain Naton jäsen, Linde jatkoi.

Turvavakuutus voi tarkoittaa apua kyberhyökkäyksien yhteydessä sekä poliittista ja materiaalista tukea, kertoo Aftonbladet.

–  Mutta raja menee voimakkaiden turvatakuiden kohdalla. Vain täysiarvoiset Nato-jäsenet voivat saada ne, Linde sanoi Aftonbladille.

Mahdollisen Nato-jäsenyyden hakuprosessin aikaa Linde kuvasi hyvin haavoittuvaksi. Tänä aikana Yhdysvallat voisi auttaa kohottamaan Ruotsin turvallisuutta.

–  (Yhdysvalloissa) suhtaudutaan erittäin myönteisesti Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukseen. Ei vähiten siksi, että sen katsotaan lisäävän turvallisuutta arktisella alueella ja Itämeren alueella, Linde sanoi lehdelle.

Dagens Nyheterin haastattelussa Linde sanoi, että joiltakin tahoilta on esitetty epäilyjä, ettei Yhdysvalloissa suhtauduttaisi niin myönteisesti Ruotsiin ja Suomeen, koska tuolloin tultaisiin lähemmäs Venäjää.

–  Mutta tällaista en ole lainkaan kohdannut, kun keskustelin asiasta (Yhdysvaltain) ulkoministerin ja vastuullisten senaattorien kanssa, Linde sanoi.

Linde jatkaa matkaansa Yhdysvalloista Kanadaan ja tapaa siellä maan ulkoministerin Melanie Jolyn. Hän aikoo tavata Kanadassa myös maan ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnan puheenjohtajat. Matkan puheenaiheena ovat sota Ukrainassa ja turvallisuustilanne Ruotsin lähialueilla.

–  Transatlanttinen yhteys ei ole koskaan ollut yhtä tärkeä kuin nyt, Linde sanoi.

Pian Linden ja Blinkenin tapaamisen jälkeen kerrottiin, että Blinkenillä on todettu koronavirustartunta.