STTK jatkaa itsenäisenä järjestönä

Työmarkkinat

Kesäkuun ensimmäisenä laitetaan päätös uuden palkansaajakeskusjärjestön perustamiselle. Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että Suomessa on vastedeskin kolme keskusjärjestöä eli SAK, STTK ja Akava.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäsenliitoista moni on ilmoittautunut jättäytyvänsä uudesta keskusjärjestöstä. Tehy, Jyty ja Pardia haluavat jatkaa STTK:ssa.

SAK:laisista liitoista uk-hankkeessa ovat vielä kaikki mukana, kuten myös akavalainen Insinööriliitto. Villeistä ammattiliitoista Journalistiliitto päätti laittaa jarrut päälle, mutta päätöstä suuntaan tai toiseen ei ole tehty.

Pahimmassa tapauksessa kesäkuun kokouksessa paikalla ovat SAK:laiset liitot, muutama villi ammattiliitto ja akavalainen Insinööriliitto.

Joka tapauksessa liitot katsovat avoimesti, mihin keskusjärjestöön haluavat jatkossa kuulua.

Ennen Pardian irtautumispäätöstä sen jäsenjärjestö Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL ilmoitti harkitsevansa siirtymistä Akavaan. Liitto päättää asiasta torstaina.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola asettaa sanansa varoen, sillä moni jäsenliitoista ei ole vielä ottanut kantaa uk-hankkeeseen. Aikaa on koko toukokuu.

Palola ei ota kantaa, millaiset jatkosuunnitelmat STTK:lla on.

– Palaamme asiaan myöhemmin. Sen voi sanoa, että uusi keskusjärjestöhanke ei toteudu suunnitellussa laajuudessa ja aikataulussa. Ja nyt on varmaa, että STTK:ta ei tulla purkamaan.

Neljän keskusjärjestön malliin Suomessa ei liittojohtajien mukaan ole paluuta. Todennäköisimmin jatketaan nykyisellä kolmen keskusjärjestön mallilla.

Pienoisena yllätyksenä pidetään sitä, että irtautumisilmoitukset uk-hankkeesta tulivat näin aikaisin.

Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtajaehdokkaaksi suostunut Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Jarkko Eloranta toivoo, että keskusjärjestöjen rajat eivät jäisi ikuisiksi.

Uuden keskusjärjestön syntyminen SAK:laisten, villien, jokusen STTK:laisen ja yhden akavalaisen liiton varaan ei vaikuta Elorannasta todennäköiseltä.

– Kesäkuun ensimmäinen katsotaan tilanne eli kuinka moni on valmis jatkamaan selvitystyötä. En osaa sanoa, ovatko kaikki SAK:laisetkaan liitot sillä kannalla.

Monet SAK:laiset liitot eivät ole käsitelleet asiaa.

SAK:n nykyinen puheenjohtaja Lauri Lyly ilmoitti jo järjestön edellisessä edustajakokouksessa ja uudelleen viime syksynä jättävänsä tehtävän. Lyly oli valmis viemään tänä vuonna uk-hankkeen maaliin SAK:n osalta.

– Nyt meidän pitää varmistaa, että järjestö on toimintakykyinen vastaisuudessakin, Eloranta toteaa.

Akavalaisen Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari pitää uk-hanketta joka tapauksessa hyvänä harjoituksena.

Hän ihmettelee, että nimenomaan julkisalojen liitot olivat ensimmäisinä irtautumassa hankkeesta.

– Tässä haettiin isompaa neuvotteluvoimaa. Teollisuusliitot vahvistavat varmaan yhteistyötään Teollisuuden Palkansaajissa tai Akavan yksityisellä sektorilla. Vaikea sanoa, kuinka julkisen sektorin käy, ajautuuko se toiseen nurkkaan ja muut liitot toiseen, Porokari pohtii.

Mikäli uk-hanke kaatuu, Insinööriliitto pysynee Akavan jäsenenä. STTK:hon siirtyminen ei tulle kyseeseen.

– Tuntuisi aika kaukaiselta ajatukselta, Porokari toteaa.