STM:n asiantuntija vakuuttaa rahapelihaittojen ehkäisyyn löytyvän useita keinoja: "Tunnistautumispakko voisi toimia Suomessakin"

Suomalaisten harrastama rahapelaaminen ei osoita minkäänlaisia laantumisen merkkejä.

Sama koskee pelaamisesta aiheutuvia ongelmia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen raportin mukaan maassa on yli 120 000 rahapeliongelmaista ihmistä, joiden pelaamisella on vaikutusta heidän ja heidän läheistensä elämään.

Ongelmapelaamisen ehkäisyä leimaa kuitenkin hankala yhtälö.

Taloudellisten tuottojen maksimointia ja pelaamisesta aiheutuvien haittojen minimointia ei millään opilla pysty yhdistämään niin, että kaikki osapuolet olisivat yhtäaikaa tyyytyväisiä.

Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimivan rahapelihaittojen arviointiryhmän pääsihteeri Mari Pajula vahvistaa, että keinoja rahapelihaittojen ehkäisyyn kyllä löytyy.

– Tutkimusten perusteella näyttää valitettavasti siltä, että mitä tehokkaampi keino on ehkäistä ja vähentää haittoja, sitä varmemmin se vaikuttaa tuottoja vähentävästi, hän kiteyttää ongelman ytimen.

Kyse on siis siitä, että valtiovalta asettaa Veikkaukselle tietyt tuotto-odotukset, joihin yhtiön tulee päästä tuottaakseen edunsaajilleen jaettavaa.

STM:n tehtävänä puolestaan on ehkäistä ja vähentää pelaamisesta aiheutuvia haittoja.

– Yhteiskunnan odotukset ovat osin ristiriitaisia ja Veikkaukselle kohdistetuilla tuotto-odotuksilla on taipumus koko ajan vain lisääntyä, Mari Pajula toteaa.

Suomessa rahapelaamista on kuluvan vuoden alusta monopolina hallinnut uusi Veikkaus, joka kokosi yhteen vanhat pelitoimijat RAY:n, veikkauksen ja Fintoton.

Veikauksen hallintaan siirtyneet erilaiset peliautomaatit ovat THL:n raportin mukaan pahimpia ongelmapelaajien ”koukuttajia”.

Erityisasiantuntija Mari Pajula oli jo aiemmassa työtehtävässään mukana laatimassa STM:n marraskuussa julkistamia selvityksiä rahapelihaittojen ehkäisemisestä.

– Raportit ja selvitykset on tarkoitettu lainsäädäntötuen tueksi. Arpajaislain muutoksen kakkosvaiheen on määrä käynnistyä ensi vuoden alussa, hän muistuttaa.

Selvitykset ovat poikineet myös konkreettisia toimenpiteitä. Esiin on nostettu erityisesti pelikoneisiin vaadittava tunnistautumispakko.

– Norjassa tunnistautuminen on ollut vaatimuksena jo useamman vuoden. Kokemukset osoittavat, että ongelmapelaamista on siellä saatu vähentymään. Ruotsissa tunnistautuminen on sen verran uusi juttu ettei näyttöä vaikutuksesta haittoihin vielä ole, hän painottaa.

Pajulan mielestä pakollinen tunnistautuminen ei välttämättä vaatisi edes lakimuutoksia.

– Teknisesti sen voi hoitaa jo nykyisin käytössä olevalla Veikkauskortilla. Jos korttia ei vielä ole, niin se on aika pieni lisä lompakkoon.

– Toisaalta pitää miettiä, hankaloittaako tunnistautumisvaatimus myös niiden ihmisten pelaamista, joilla ongelmaa ei ole, hän pohtii.

Toisena selkeänä toimenpiteenä selvityksissä tarjotaan automaattien hajasijoittelusta luopumista.

Lähes jokaisen kaupan tai kioskin nurkassa odottavat koneet ovat omiaan lisäämään peliriippuvuutta.

– Suomi on hajasijoittamisessa poikkeuksellinen maa maailmassa. Koneista saatava palkkio on monille kaupoille tärkeä tulonlähde. Sieltä suunnasta tulisi varmasti kovaa kritiikkiä, jos koneita alettaisi keskittämään vain tiettyihin paikkoihin, Mari Pajula arvelee.

Veikkaus ottaa tiistaina käyttöön uuden keinon pelihaittojen ehkäisemiseksi.

Nettipelaajia vaaditaan tästä lähtien asettamaan valitsemansa eurorajat omille rahansiirroille ja satsauksille. Muuten pelaaminen ei onnistu.

– Tämä koskee siis vain netissä tapahtuvaa peliä. Rajoja pystyy toki muuttamaan, mutta vain tietyn ajan päästä. On mielenkiintoista nähdä, miten tämä uudistus vaikuttaa käytännön tasolla pelaamiseen.