Sote-valiokunta taas ilmiriidassa – Hallitus haluaa runnoa lakiesityksen väkisin läpi
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on STT:n tietojen mukaan ajautunut ilmiriitaan teknologian käyttöä vammais- ja vanhuspalveluissa käsittelevän lakiesityksen osalta.
Hallituspuolueiden edustajat olisivat valmiita tekemään laista mietinnön, vaikka suurin osa valiokunnan kuulemista oikeusoppineista on vaatinut, että esitys tulisi palauttaa perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi.
Oppositioedustajat haluaisivat puolestaan, että esitys lähetettäisiin perustuslakivaliokuntaan tai valmisteltaisiin kokonaan uudelleen.
Valiokunta on kutsuttu perjantaiksi ylimääräisen kokoukseen, jossa asian jatkokäsittelystä on tarkoitus päättää. Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.
STT on nähnyt yhteenvedon valiokunnan saamista lausunnoista, joissa esitystä arvioidaan tiukin sanankääntein.
Perustuslakivaliokunta on aiemmin vaatinut esitykseen täsmennyksiä, jotta lakiin sisältyvät teknologiset ratkaisut eivät riko vanhusten itsemääräämisoikeutta.
Perustuslaillista huolta on herättänyt esimerkiksi kysymys siitä, voidaanko ihmisten koteihin asentaa valvontakameroita ilman heidän suostumustaan.
Sote-valiokunnan kuulemat asiantuntijat eivät ole vakuuttuneita lakiesitykseen tehdyistä muutoksista.
Yleisen oikeustieteen emeritusprofessori Kaarlo Tuori toteaa lausuntonsa johtopäätöksenä, että ministeriön säännösehdotusta tulee vielä kehittää, jotta sen voisi katsoa vastaavan perustuslakivaliokunnan vaatimusta ja jotta siitä olisi edes asianmukaista pyytää perustuslakivaliokunnan jatkolausuntoa.
Eduskunnan oikeusasiamies huomauttaa, että ehdotetussa muodossaan sääntely olisi edelleen ”huomattavan epätarkkaa, epäselvää ja tulkinnanvaraista”.
Suurimpana ongelmana oikeusasiamies pitää sitä, että eri teknologisten ratkaisujen välillä ei ole tehty jaottelua sen mukaan, mitkä niistä ovat perusoikeuksien kannalta enemmän tai vähemmän merkityksellisiä.
Perustuslaillista arviointia vaatii myös yliopistonlehtori Pauli Rautiainen, jonka mukaan itsemääräämisoikeus edellyttää lähtökohtaisesti suostumusta, kun päätetään yksityisyyden suojaan kajoavan teknologian käytöstä.
– En pidä hallituksen esityksestä ja minulle toimitetuista ministeriön asiakirjoista ilmenevää käsitystä siitä, ettei tällainen suostumusajattelu sovellu sosiaalihuoltoon, asianmukaisena, eikä sitä ole mielestäni perusteltu asianmukaisella tietoperusteella, Rautiainen sanoo.
Oikeusoppineista ainoa lain etenemiselle vihreää valoa näyttävä lausuja on apulaisprofessori Anu Mutanen, jonka kokonaisarvion mukaan sosiaali- ja terveysministeriön laatimissa muutosehdotuksissa on otettu riittävällä tavalla huomioon perustuslakivaliokunnan huomiot.
Professori Eeva Nykänen katsoo puolestaan, että esitykseen valiokuntakäsittelyn yhteydessä tehdyt muutokset ovat siinä määrin mittavia, että niiden tekeminen olisi edellyttänyt perusteellisempaa valmistelua ja vaikutusarviointia.