Sotaa paenneet ukrainalaiset ovat jättäneet vain vähän turvapaikkahakemuksia EU-maihin, monet majoittuvat ukrainalaisyhteisön luona
Sotaa paenneet ukrainalaiset ovat toistaiseksi jättäneet vain vähän turvapaikkahakemuksia EU-maihin. Asiasta kertoi sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) sunnuntai-iltana tiedotustilaisuudessaan EU:n sisäministerien ylimääräisen kokouksen jälkeen.
Ukrainan lähialueilla sijaitsevat maat kertovat saaneensa vain vähän turvapaikkahakemuksia, vaikka maihin on saapunut paljon ukrainalaisia.
– Oletettavasti monet hakevat turvapaikan sijaan esimerkiksi työperusteisia tai perhesiteisiin perustuvia lupia, Mikkonen sanoo.
Monissa maissa asuu ukrainalaisia ennestään.
– Ihmiset ovat menneet näistä EU-maista rajalle vastaan Ukrainasta pakenevia ja ottaneet heitä kyytiin ja vieneet oman ukrainalaisyhteisöönsä ja pitäneet heistä huolta, Mikkonen kuvailee.
Puolan sisäministeri kertoi lauantaina, että maahan on saapunut viime päivinä arviolta 115 000 ukrainalaista.
BBC:n mukaan ukrainalaisia on saapunut Puolan lisäksi myös Slovakiaan, Romaniaan, Unkariin ja Moldovaan.
Mikkosen mukaan Ukrainan rajanaapuri Moldova tarvitsisi apua EU-mailta.
– Moldova on vaikeassa tilanteessa, sinne on paljon tullut ukrainalaisia, Mikkonen sanoo.
Suomeen ei toistaiseksi ole tullut paljoakaan sotaa paenneita ukrainalaisia. Mikkosen mukaan heitä voi kuitenkin saapua, koska ukrainalaisilla on siteitä myös Suomeen.
– Suomessakin on ukrainalaisia pysyvästi, ja toisaalta Suomessa käy paljon ukrainalaisia kausitöissä.
Mikkosen mukaan jonkin verran turvapaikkahakemuksia on tullut Suomessa jo olevilta ukrainalaisilta, joiden oleskelu olisi muuten päättymässä.
YK:n pakolaisjärjestön mukaan Ukrainasta on paennut noin 368 000 ihmistä sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi maahan. Järjestön mukaan arvio perustuu eri maiden kertomiin tietoihin.
Mikkosen mukaan kaikki EU-maat ovat valmiita ottamaan ukrainalaisia vastaan. Tähän mennessä 14 maata, mukaan lukien Suomi, on tehnyt päätöksen humanitäärisestä avusta Ukrainaan.
Tämänhetkisen lainsäädännön mukaan ukrainalaiset voivat olla biometrisen passin turvin kolme kuukautta viisumivapaasti Schengen-alueella, johon Suomikin kuuluu.
EU:ssa halutaan kuitenkin aktivoida tilapäisen suojelun direktiivi, jonka myötä EU-maihin voitaisiin rekisteröidä myös niitä ukrainalaisia, joilla ei ole biometristä passia tai ei ole passia ollenkaan.
Mikkonen kertoo, että tilapäisen suojelun direktiivin käyttöönotto sai laajaa tukea sisäministerien kokouksessa.
Hänen mukaansa päätös voitaisiin tehdä torstaina, jolloin EU:n sisäministerit kokoontuvat jälleen, tällä kertaa viralliseen neuvoston istuntoon.