Sosiaaliturvauudistus on vuosien jättiponnistus – valtioneuvosto haluaa väistää soten sudenkuopat ja vie työtä eteenpäin laajalla pohjalla
Seuraavalta hallitukselta odotetaan päätöksiä sosiaaliturvan uudistamisesta.
– Sillä on aika paljon vaikusta uskommeko keppiin vai porkkanaan, ja miten näemme ihmisen roolin järjestelmässä. Käytän esimerkkinä usein asumista, mikä on tavoitteena, turvata asumisen taso vai katto pään päälle, valtiosihteeri Paula Lehtomäki pohtii.
Lehtomäki istuu valtioneuvoston kanslian asettaman Toimi-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. Toimin tehtävä on luoda vaihtoehtoisia polkuja uudistaa vuosikymmenten mittaan sirpaleiseksi kehittynyt sosiaaliturva, ja se antaa esityksensä hallitukselle helmikuussa 2019.
Mittavassa uudistuksessa pyritään välttämään soten sudenkuoppia – valmistelussa ovat olleet alusta asti mukana kaikki eduskunnan puolueet, työmarkkinajärjestöt ja muut alan toimijat.
Tavoitteena on vaiheittainen kokonaisuudistus, joka olisi maalissa vuonna 2030. Samalla voidaan testata, sopisiko toimintatapa muihin vaalikausien rajat ylittäviin uudistus- ja kehittämishankkeisiin.
Yksityiskohtaisten turvakohtaisten muutosten sijaan valmistelun lähtökohtana ovat olleet arvot, oletukset yhteiskunnan tilasta sekä näkemykset ihmisen roolista ja toiminnasta järjestelmän osana.
Jatkovalmistelun pohjaksi on valittu kolme vaihtoehtoista mallia.
Ensimmäinen niistä painottaa perheen roolia ja nykyjärjestelmän yksinkertaistamista, toinen työllistymistä ja osaamista, joita vahvistetaan palveluilla. Kolmannen näkökulmana on omia valintoja painottava yksilöllinen sosiaaliturva, jonka ytimessä on noin 350 euron kuukausittainen perusturva, jonka suuruus ei riipu tuloista.
Mallit eroavat toisistaan vastikkeellisuuden, tarvehankinnan ja sen sihteen huomioidaanko siinä perheen tuloja vai ei.
Kullekin mallille on määritetty keskeiset tavoitteet.
– Esimerkiksi perhe- ja työmallin tavoitteena on yksinkertaistaa ja selkeyttää nykyjärjestelmää. Toinen malleista katsoo asioita nimenomaan työllistymisen ja osaamisen kehittämisen näkökulmasta ja kolmannessa mallissa kaikilla on selkeä perusturvaverkko, mutta myös osallisuutta omien valintojen pohjalta, Lehtomäki sanoo.
Toimi-hankeen projektipäällikkö Liisa Heinämäen mukaan kaikille malleille yhteinen tavoite yksinkertaistaminen, siis suurempien, selkeämpien ja yhtenäisempien kokonaisuuksien luominen.
– Koska yksinkertainen järjestelmä ja perusturva ei voi huomioida yksilökohtaisia eroja ja tarpeita, ne otetaan huomioon palveluissa. Kun nykyinen sosiaaliturva perustuu leikkauksiin ja sanktioihin, nyt lähtökohtana on perustaso, jota korotetaan palveluihin osallistumisen ja aktiivisuuden perusteella.