Sosiaaliturvan vastikkeellisuus jakaa puolueita: vihreät vaalii vastikkeetonta perustuloa – SDP:n, keskustan ja kokoomuksen mielestä tuelle tulee olla erityinen syy tai tarve
Sosiaaliturvauudistus on yksi tulevan hallituksen suurimmista haasteista.
Akava kysyi puolueiden kantoja asiaan vaalipaneelissaan 26. maaliskuuta.
Paneeliin osallistuivat vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto, kokoomuksen varapuheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.
Nyt Akava vertailee verkkolehdessään puolueiden paneelissa esittämiä kantoja sosiaaliturvan uudistamisesta.
Kukin puolueista kutsuu uudistamismalliaan ja se osia eri käsitteillä, joka on omiaan aiheuttamaan sekaannuksia ja vaikeuttaa mallien vertailua.
Keskeinen ero löytyy silti suhtautumisessa sosiaaliturvan syyperusteisuuteen ja vastikkeellisuuteen.
Perustulo puhtaassa (klassisessa) muodossaan poikkeaa ratkaisevasti nykyisestä suomalaisesta sosiaaliturvasta, joka on syyperusteista ja vastikkeellista. Paneelin puolueista vain vihreät tähtäävät näin määriteltyyn, vastikkeettomaan perustuloon. Muiden sosiaaliturvamallit perustuvat vastikkeellisuuteen sekä syy- ja tarveperusteisiin.
Esimerkiksi nykyjärjestelmän aktiivimallia on kritisoitu siksi, että tuen määrän pysyminen entisellä tasolla edellyttää toimia, joiden täyttämistä etuuden saaja ei pidä mahdollisena. Tämä luo Akavan mukaan kokemuksen epäoikeudenmukaisuudesta.
Toisaalta monien mielestä sosiaaliturva ei saisi mahdollistaa jättäytymistä tukijärjestelmän varaan vaan itse kunkin tulisi ponnistella turvatakseen toimeentulonsa. Tässä näkökulmassa epäoikeudenmukaisuuden kokemus liittyy niin sanottuun vapaamatkustajailmiöön, Akavan tiedotteessa todetaan.
SDP lähtee yleisturvamallissaan syyperusteisuudesta ja tarveharkinnasta. Palveluiden tulee napata nopeasti kiinni tuen tarpeeseen. SDP:n mukaan sosiaaliturvan tulee olla riittävän vastikkeellista, jotta syyperusteisuus toteutuu oikealla tavalla.
Vihreiden mukaan aktiivimallia muistuttavaa vastikkeellisuutta ei pidä lisätä. Vähimmäisetuuksia voitaisiin koota yhteen. Tavoitteena on perustulo.
Kokoomus haluaa kannustaa aina työntekoon ja aktiivisuuteen. Byrokratiaa voidaan purkaa yhdistämällä etuuksia. Tavoitteena on korkeampi työllisyys, jotta hyvinvointipalvelut voidaan rahoittaa.
Keskustan mukaan minkään tuen ei pidä passivoida. Perusturvan tasolla on lähtökohtana perustuloajattelu. Etuuksien kokonaisuutta pitää selkeyttä. Etuuksien saamisen ehtona on se, ettei ole tuloja. Etuuksia saavan pitää olla työelämän käytettävissä, mikä on vastikkeellisuuden tärkein elementti.
SDP:n ja Kokoomuksen sosiaaliturvamallit perustuvat Akavan analyysin mukaan selkeimmin nykyisen sosiaaliturvamallimme valintojen pohjalle.
Vastikkeellisuuden lisäämisessä malleissa on aste-eroja. Vihreiden lähtökohta eroaa nykymallista selkeästi, sillä pitkän aikavälin tavoitteena on perustulo.
Keskustan lähtökohta perusturvassa on ajatus, että pelkkä tulottomuus oikeuttaa etuuteen, mikä merkitsee muutosta nykyiseen syyperusteisuuden määritelmään. Keskustan malli on kuitenkin tarveharkintainen ja vastikkeellinen siten, että henkilön tulee olla työelämän käytettävissä.
Juttua on muokattu 5.4. (klo 22.11) kauttaaltaan sosiaaliturvan ja perustulon käsitteiden täsmentämiseksi.