Sosiaalietuuksien leikkauksia voidaan tarvita lisää, arvioi perussuomalaisten kansanedustaja Ylellä
Hallitus on paikannut Suomen heikkoa taloustilannetta leikkaamalla pienituloisten sosiaaliturvaa. Lisäsopeutuksia on luvassa vielä miljardien edestä, ja perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto arvioi Ylen aamussa, että niitä saatetaan hakea jälleen sosiaali- ja terveysministeriön puolelta.
Pienituloisten etuuksiin kohdistuvat leikkaukset voivat siis jatkua. Valtiovarainministeriön asettama työryhmä alkoi juuri etsiä säästötoimia kevään kehysriiheen.
– Kyllä ainakin paine sinne sosiaalietuuksille varmaan on, mutta en osaa sanoa, mihin työryhmä päätyy, Puisto sanoi Ylellä.
Hän totesi, että puolustukseen sekä tutkimukseen ja kehitykseen satsataan eikä työn tai yrittämisen verotusta kiristetä. Puiston mukaan yhtälö jättää isot momentit eli suuret rahat sosiaali- ja terveysministeriön puolelle.
Sekä pääministeri Petteri Orpo (kok.) että valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ovat kertoneet lisäsäästöjen tarpeesta.
Orpo on puhunut puolestatoista miljardista eurosta ja Purra kolmen miljardin arviosta. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen puolestaan näkee, että jo sovittujen kuuden miljardin euron sopeutusten päälle tarvitaan jopa neljän miljardin euron lisäsopeutukset tällä hallituskaudella.
Sakari Puiston mukaan kyse on osin eroista viestinnässä, sillä lisäsopeutuksia ja tulopuolta haetaan puolentoista miljardin euron edestä vuodelle 2025 ja samaa summaa vuodelle 2027.
Hallituspuolueiden näkemykset lisäleikkausten ja mahdollisten veronkorotusten määrästä ovat hyvin erilaisia, sillä esimerkiksi RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson puhuu 500–1 000 miljoonasta.
– Tuntuu, että joka viikko tulee puoli miljardia lisää, Henriksson kummastelee Purran sanomisia Helsingin Sanomissa.
Oppositiopuolueiden kansanedustajat Katri Kulmuni (kesk.) ja Joona Räsänen (sd.) olivat Ylen aamussa sitä mieltä, että Suomi ei saa jäädä EU:n tarkkailuluokalle, mutta säästöjä tulisi hakea oikeudenmukaisemmin.
EU:n alijäämäsäännön mukaan julkisen talouden alijäämä saa ylittää kolmen prosentin rajan suhteessa bruttokansantuotteeseen vain tilapäisesti.
– Olisihan se (tarkkailuluokalle jääminen) tietysti noloa, koska Suomi on ollut sillä kannalla iät ja ajat, että pitää olla tosi tarkka näiden kriteerien kanssa, Kulmuni sanoo.
Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen alijäämäksi tulee tänä vuonna 3,5 prosenttia.
– Tähän 3,5 prosenttiin eivät ilmeisesti kuulu ne hallituksen kertaluonteiset investoinnit, jotka on tarkoitus rahoittaa valtion omaisuuden myynnillä, eli se voi pahimmillaan olla vielä tuotakin huonompi. Tähän liittyvät ne miljardien erot siinä, mitä kansliapäällikkö on sanonut ja mitä joku puoluejohtaja, Kulmuni sanoo.
Joona Räsänen muistutti, että ennen eduskuntavaaleja nykyinen pääministeripuolue kokoomus lupasi loppua velkaantumiselle.
– Jos tässä tilanteessa jouduttaisiin vielä EU:n tarkkailuluokalle, niin kyllä se äärimmäisen noloa olisi tälle hallitukselle.
Räsäsen mukaan on ”päivänselvää”, että lisäsopeutustarve mitataan miljardeissa.
– Taustallahan on se syy, että viimeiset 15 vuotta joka vuosi menot ovat nousseet nopeampaa kuin tulopohja antaa myöten. Siinä mielessä ei tämä kovin yllätys ole.
– Tästä voi jokainen nyt viimeisen 15 vuoden aikana hallitusvastuussa ollut puolue katsoa vähän niin kuin peiliin, että mitäs sitä omalla vahtivuorolla on tehty, Räsänen sanoi.
Kulmuni kysyy, ovatko kaikki hallituksen hankkeet todella tarpeellisia.
– Esimerkkinä Turun tunnin juna, jota on kovasti kritisoitu ja joka ei näy vielä alijäämäkriteereissä.
Kulmunin mukaan hallituksen kannattaisi myös ottaa pakkia joistain veronkevennyksistä.
– Niillä ei miljardeja saada, mutta kun haetaan kymmeniä ja satoja miljoonia, niistä muodostuu isoja potteja.
– Kannustaisin peruuttamaan suurituloisimmille tehdyn veronkevennyksen ja keskioluen veronkevennyksen, ehkä ne tässä ajassa eivät ole ihan tarpeellisia, Kulmuni näkee.
Räsänen kehottaa hallitusta tekemään oikeudenmukaisempia leikkauksia kevään kehysriihessä, sillä tällä hetkellä ne osuvat pieni- ja keskituloisiin.
– Aika iso juttu jos tämä meno jatkuu, koska vielä ennen vaaleja totesitte, että pienituloisilta ei leikata, Räsänen sanoi perussuomalaisten Sakari Puistolle.
