Some on vaalikamppailussa yhä tärkeämpi vaikuttaja – suuri rooli myös yhteishengen nostattamisessa
Sosiaalisella medialla on kevään eduskuntavaaleissa entistä suurempi merkitys.
Samaan aikaan somen rooli on kuitenkin normalisoitunut, eikä somenäkyvyyden odoteta enää tekevän ihmeitä kannatukselle, sanoo puheviestinnän professori ja poliittisen viestinnän dosentti Pekka Isotalus Tampereen yliopistossa.
– Nyt ehkä ensimmäistä kertaa sosiaalinen media on itsestään selvä osa vaalikampanjointia. Ymmärretään, että sillä on tiettyä vaikutusta, mutta ympärillä ei ole enää hirveää hypetystä, Isotalus kuvailee.
Vaikka vaalien tulosta ei some-kanavissa ratkaista, niiden merkitys kuitenkin kasvaa vaali vaalilta, Isotalus sanoo.
Esimerkiksi vuoden 2015 vaalien noin parista tuhannesta ehdokkaasta Twitterissä oli 51 prosenttia, kun neljä vuotta aiemmin tili oli vain noin viidenneksellä ehdokkaista.
Suurimmat ihmisjoukot tavoitetaan Isotaluksen mukaan edelleen Facebookissa.
Isotaluksen mielestä somen merkitys tunnistetaan hyvin myös puolueissa. Ne kouluttavakin ahkerasti ehdokkaitaan somen käyttöön.
Eduskunnan ulkopuolelta vaaleihin ponnistavilta puolueilta puuttuu kansanedustajapaikkojen mukana tuleva puoluerahoitus.
Siksi sosiaalisella medialla on poikkeuksellisen suuri rooli esimerkiksi feministisen puolueen kampanjassa.
– Meille some on tietyllä tavalla välttämätön kanava, koska joudumme keräämään jokaisen kampanjaeuron itse. Some on siinä mielessä aika demokraattinen markkinointikanava, että pystymme viestimään siellä tavoitteistamme kohtuullisen edullisesti, puheenjohtaja Katju Aro kertoo.
Aron mukaan perinteisempien Facebookin ja Twitterin rinnalla yhtä tärkeitä kanavia ovat myös nuorempien ihmisten suosimat Instagram ja Snapchat.
Nykyinen gallupkärki, oppositiojohtaja SDP muistetaan viime eduskuntavaaleista valmiiksi käsikirjoitetuista Twitter-viesteistä, joita suositeltiin käytettäviksi esimerkiksi televisioitujen vaaliväittelyiden aikana.
– Toimintaa pidettiin amatöörimäisenä, kirjoittaa Pekka Isotalus Mediapoliitikko-kirjassaan (Gaudeamus, 2017).
– Enää valmiita tviittejä ei käytössä ole, kertoo SDP:n viestintäpäällikkö Iida Vallin.
Hänen mukaansa somen merkitys vaalikampanjoissa on nykyään merkittävä.
– Yksittäinen ehdokas voi taitavalla somettamisella tavoittaa hurjan määrän ihmisiä ja tehdä sen vielä kustannustehokkaasti, hän kertoo.
Puolueelle puolestaan on tärkeää saada viestinsä mahdollisimman monien ihmisten ulottuville.
– Käytössä on siis oltava monia välineitä Instagram-videoista paikallislehden mielipidepalstaan, Vallin sanoo.
Hänen mukaansa somen kanavilla on suuri rooli myös yhteishengen nostattamisessa.
Myös nykyisessä pääministeripuolue keskustassa uskotaan, että somen rooli on kasvanut sitten viime vaalien.
Puolueen omassa kampanjassa pääpaino on Facebookissa ja Instagramissa, keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kertoo.
– Twitteriin emme kohdenna yhtä vahvasti markkinointia, mutta se toki on yhteiskunnallisen keskustelun näkökulmasta tärkeä kanava.
Niin SDP:ssä, feministisessä puolueessa kuin keskustassakin ehdokkaille on tarjolla somekoulutusta.
Käytännön vinkkien lisäksi niissä listataan myös käytösohjeita.
– Keskustan ja sen ehdokkaiden näkyvyydessä pyritään rakentamaan myönteistä tulevaisuudennäkymää äänestäjille. Provosoitumista yritetään välttää, Pirkkalainen linjaa.