Sivistysvaliokunta haluaa tasoittaa opintorahaleikkausta huoltajakorotuksella
Keskustan kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Marisanna Jarva toivoo, että opintotukeen tehdään vähintään 50 euron kuukausittainen huoltajakorotus.
– Asia on tällä hetkellä hallituksen käsissä, hän sanoo.
Sivistysvaliokunta esitti opintotukeen huoltajakorotusta opintotukilain mietintöön liittämässään lausumassa viime viikolla. Valiokunta ilmaisi huolensa siitä, että perheelliset opiskelijat ovat opintotukileikkausten jälkeen äärimmäisen haavoittuvaisessa asemassa.
Keskustan kansanedustajat ovat jo aiemmin vaatineet opintotukeen 50–100 euron huoltajakorotusta. Marraskuun lopulla koolla ollut keskustan puoluevaltuusto otti myös kantaa huoltajakorotuksen puolesta.
Sivistysvaliokunnan mukaan esimerkiksi 75 euron huoltajakorotus tarkoittaisi noin 10,5 miljoonan euron menolisäystä. Huoltajakorotuksen saisi noin 20 000 lasta huoltavaa opiskelijaa.
Korotuksen myötä perheellisten opiskelijoiden taloudellinen asema pysyisi suunnilleen nykyisellä tasolla, koska opintorahaan tehdään ensi vuonna 87 euron leikkaus.
337 euron sijaan opiskelijoille jää 250 euroa opintorahaa kuukaudessa.
– Nyt pitää korjata se valuvirhe, että opintotuki on ainoa sosiaaliturvan muoto, jossa ei ole lapsikorotusta, Jarva sanoo.
Hän lisää, että Suomi on myös ainoa Pohjoismaa, jossa perheelliset opiskelijat eivät saa opintotukeensa huoltajalisää.
Jarva muistuttaa, että suomalaisten toivoma lapsiluku jää kauas todellisuudesta. Nuoret aikuiset odottavat vakaata taloudellista tilannetta ennen kuin uskaltavat tehdä lapsia.
– Lapsia pitäisi voida tehdä silloin, kun aika on perheen kannalta hyvä, eikä odottaa tiettyä tulotasoa, kansanedustaja toteaa.
Perheelliset opiskelijat ovat yleisen asumistuen piirissä. Ensi vuonna voimaan tulevan opintotukiuudistuksen myötä muutkin opiskelijat alkavat saada yleistä asumistukea, jota maksetaan myös kesäkuukausilta.
Suurin osa opiskelijoista voittaa asumistuen muutoksen kautta.
Kansanedustaja Marisanna Jarva (kesk.)
Tähän mennessä opiskelijat ovat saaneet opintotuen asumislisää korkeintaan 201,60 euroa kuukaudessa.
Yleistä asumistukea voi saada yhden hengen taloudessa 290–406 euroa. Opintolainaa voi puolestaan jatkossa nostaa 650 euroa kuukaudessa, mikä on 250 euroa enemmän kuin nyt.
Korkeakouluopintoihin saa jatkossa tukea 54 kuukauden ajan, mikä tarkoittaa 10 tukikuukauden pudotusta.
Jarva kertoo uudistusten merkitsevän nykyistä parempaa taloudellista tilannetta noin 120 000 opiskelijalle.
– Suurin osa opiskelijoista voittaa asumistuen muutoksen kautta jo ilman opintolainaa ja on vain plussaa, että opintolainaakin saa 250 euroa enemmän kuukaudessa.
Nykyinen opiskelijan asumislisä on henkilökohtainen, mutta sen tilalle tulevaan yleiseen asumislisään vaikuttavat myös samassa taloudessa asuvan kumppanin tulot.
Jarvan mielestä on oikein, että avopuoliso kantaa opiskelevasta kumppanista taloudellista vastuuta.
– Miksi valtion pitäisi tukea asumista, jos avopuolisolla on sellaiset tulot, joilla asuminen voidaan maksaa? Asumistuki ei ole opiskelusta tulevaa palkkaa, vaan asumiseen kohdistettua sosiaaliturvaa, Jarva sanoo.
Jarva näkee opintotukijärjestelmän muuttuvan sosiaalisesti oikeudenmukaisemmaksi. Hän katsoo, että tuet nousevat niillä, jotka niitä eniten tarvitsevat, ja laskevat vähemmän tarvitsevilla.
– Opintorahan osuus pienenee ja opintotuki painottuu asumisen tueksi.
Keskustaopiskelijoiden puheenjohtajanakin toiminut Jarva kertoo tietävänsä, että monet opiskelijat nostavat valtion takaamaa opintolainaa matkusteluun tai sijoittamiseen.
– On tunnustettava, että me myönnämme opintolainan muodossa puoli-ilmaista rahaa joillekin ihmisille, jotka eivät sitä tarvitse.
