Sitran Katainen kehuu hallitusta ja kansainvälistä yhteisöä nopeasta koronaelvytyksestä – "Koronakriisi vaikeampi hallita kuin runsaan kymmenen vuoden takainen finanssikriisi"
Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran yliasiamies Jyrki Katainen arvioi, että koronakriisi on vaikeampi kuin runsaan kymmenen vuoden takainen finanssikriisi.
Finanssikriisin tuhovaikutus olisi hänen mukaansa ollut hirmuinen, ellei kriisiä olisi pystytty rajaamaan.
Finanssisektori pysyi pystyssä, minkä seurauksena konkurssiaaltoa ei tullut. Tavalliset ihmiset eivät kokeneet kriisiä arjessaan toisin kuin nyt.
Koronakriisissä on olemassa riski, ettei sen talousvaikutuksia kyetä rajaamaan samalla tavalla kuin finanssikriisissä.
Katainen kertoo, että finanssikriisistä on otettu oppia.
Kansainvälisen yhteisön massiivisessa talouden elvytyksessä on nyt lähdetty nopeammin liikkeelle kuin finanssikriisissä.
Myös elvytysruiskeen suuruus on toista luokkaa kuin silloin.
– Euroopan keskuspankin toiminta on ollut todella nopeata, Katainen sanoo.
Hän kiittelee myös Suomen hallitusta siitä, että se on tässä kriisissä lähtenyt massiivisiin toimiin pelastaakseen yrityksiä kaatumiselta.
Hän on ilahtunut siitä, että työmarkkinaosapuoletkin ovat nopealla varoajalla kyenneet sopimaan aiemmin pyhinä pidetyistä asioista kuten lomautusten helpottamisesta.
Finanssikriisin aikana kokoomusta edustanut Katainen toimi Suomen valtiovarainministerinä.
Valtiovarainministeriyden jälkeen hän nousi Suomen pääministeriksi ja siitä edelleen EU-komissaariksi.
Katainen sanoo, että koronakriisin jälkeen Suomen on valittava selkeä linja, millaisia tulevat investoinnit ovat.
– Kannattaa katsoa, millaista uutta kasvua tulee ja millaisia satsauksia tehdään. Jatketaanko niin kuin mitään ei olisi tapahtunut vai ovatko satsaukset sellaisia, että ne rakentavat kestävää tulevaisuutta, Katainen sanoo.
Hänen mukaansa pitää valita selkeä linja. Kestävää tulevaisuutta rakennettaisiin investoimalla esimerkiksi kiertotalouteen ja hiilineutraaliuteen. Ilmastonmuutos ei ole väistynyt minnekään.
Katainen ehdottaa, että yksi käytännön keino voisi olla kotitalousvähennyksen ulottaminen energiaremontteihin ja uusiutuvan energian käyttöön.
– Sitran roolina on etsiä uusia kasvumahdollisuuksia. Suora yritysrahoitus ei kuulu Sitran rooteliin, sillä Suomessa on useita muita organisaatioita sitä varten, Katainen huomauttaa.
Hän arvioi, että koronakriisi on sukupolvikokemus, joka jättää jäljen suomalaiseen yhteiskuntaan.
– Suomi ja maailma tulee olemaan hyvin erilainen viiden vuoden päästä koronakriisin seurauksena. Nyt pitäisi kaikkien vaikeuksienkin keskellä päätellä, mitä positiivista tästä voi seurata.
Pakon sanelema etätyö on johtanut siihen, että digitaalisia yhteydenpitovälineitä on ryhdytty käyttämään eri organisaatioissa entistä enemmän.
Digiloikasta saattaa seurata uusia positiivisia liiketoimintamalleja, joita on syntynyt myös perinteisille toimialoille.
– Se mikä on pakon sanelemaa, tarjoaa aina myös uusia mahdollisuuksia, Katainen painottaa.
Katainen uskoo, että kansainvälinen yhteisö haluaa vahvistaa ennakointi- ja kriisinhallintakykyään koronakriisin seurauksena.
Iso kysymys on, miten Suomi ja muut EU-maat näkevät tarpeen kehittää unionia.
– On sataprosenttisen varmaa, että tulee uusi kriisi. Sitä emme tiedä milloin ja mikä se on, hän painottaa.
Iso kysymys on, miten Suomi ja muut EU-maat näkevät tarpeen kehittää unionia.