Sipoolaistaiteilija Tero Annanolli yllätti kollegansa ja valitsi keskustan – nyt hän kertoo, miksi

Kuntavaalit

Kuvataiteilija ja taidepedagogi Tero Annanolli näkee politiikan mielellään yhteisötaideteoksena, jossa jokainen tekee oman osuutensa, mutta kukaan ei liikoja sooloile.

– Siitä syntyy vaikuttava jälki, porukan kanssa yhdessä tehden ja rakentaen, hän sanoo ateljeessaan Sipoon Nikkilässä.

Sipoolaiselle Annanollille taiteilijapolitiikka on jo tuttua, mutta nyt hän ottaa ensimmäisen askeleensa paikallisvaaleissa. Taiteilija lupautui keskustan ehdokkaaksi huhtikuun kuntavaaleihin, kun samassa kunnassa asuva keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen pyysi.

Lopullinen suostuttelu tapahtui viime vuoden lopulla kansanedustajien ja taiteilijoiden verkoston Arkadia-seuran tapahtumassa. Miehet tosin tuntevat toisensa jo yli 20 vuoden takaa, jolloin molemmat asuivat Tuusulassa.

Annanolli sanoo keskustan jäsenyyden olevan ”harkinnassa”, mutta toistaiseksi hän lähti puolueen listalle sitoutumattomana.

– Mutta tämmöisenä aikana kun olen politiikkaa seurannut, niin tuntuu, että oma juttuni voisi olla siinä keskellä, hän kertoo.

”Tämmöisellä ajalla” hän sanoo viittavansa repivään ilmapiiriin, huuteluun ja asioista riitelyyn. Art Annanolli Akatemiassaan taidekursseja vetävä Annanolli ei usko, että ihmiset haluavat lopulta sellaista.

– Jos ajattelen asiaa taas taiteen tekemisen kautta, niin ihmiset rakastavat kauneutta, värejä ja rauhassa oloa, hän toteaa.

Annanollin mielestä riitely kuluttaa ihmisten voimavaroja turhaan ja vie huomion pois asioista.

– Keskustan toiminta ei ole niin repäisevää, mutta se on vakuuttavaa. Yhteiskuntaa rakennettiin sotienkin jälkeen yhdessä. Kaikkien osaamista tarvittiin taiteessa, taloudessa ja politiikassa. Niin nytkin.

Kokkolassa kasvanut Tero Annanolli opiskeli taiteen maisteriksi Taideteollisessa korkeakoulussa Helsingissä ja toimi pitkään taidepedagogina Pekka Halosen Akatemiassa.

Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun erikoistumisohjelmassa hän suoritti taiteilijakehittäjän tutkinnon. Annanolli haluaakin yhdistää taiteen ja bisneksen sekä tuoda luovuutta työelämään.

Tero Annanolli myöntää monien taiteilijaystäviensä vierastavan keskustaa, koska he eivät laske sitä kulttuuripuolueeksi.

– He ajattelevat, että keskustassa taide nähdään harrastusjuttuna, mutta ei ammattina tai merkityksellisenä asiana Suomen kehittämisessä, Annanolli kuvaa.

Hän näkee kritiikille sijaakin. Annanollin mukaan vasemman laidan puolueet korostavat enemmän kulttuurin merkitystä hyvinvoinnille.

– Toivon, että keskustassakin tuodaan luovan alan yrittäjyyttä ja kulttuuria vahvemmin esiin. Niitä keskustan pitäisi ehdottomasti päivittää ohjelmissaan.

Toivon, että keskustassakin tuodaan luovan alan yrittäjyyttä ja kulttuuria vahvemmin esiin.

Tero Annanolli

Annanolli haluaa pitää kuntapolitiikassa esillä lasten ja nuorten taidetoimintaa. Hän näkee taiteen kautta syntyvällä tunneilmaisulla suuren merkityksen esimerkiksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä.

– Ilman sanoja voi tuoda esiin ajatuksia ja tunteita, se on tärkeää taidekasvatuksessa.

Annanolli asuu Sipoossa vaimonsa ja 5-vuotiaan poikansa kanssa, 22-vuotias esikoispoika viettää jo opiskelijaelämää toisaalla.

– Minulla on hyvä tuntuma päiväkotielämään ja nuoren aikuisen opiskelijan arkeen, Annanolli hymyilee.

Kulttuuriympäristön vaaliminen on Annanollille myös tärkeää kuntapolitiikassa. Hän remontoi juuri akatemialleen tilat Livalin vanhan lampputehtaan yläkerrasta keskeltä Sipoon Nikkilän kirkonkylää. Taiteilija katselee surullisena akatemiansa ympärillä rapistuvia suojeltuja vanhoja taloja.

– Miettisin jotain sanktioita omistajille, jos talojen julkisivuja ja kattoja ei pidetä kunnossa. Ja ellei taloja pystytä huoltamaan, ne pitäisi myydä pois.

Annanollin taiteesta löytyy paljon lintuja ja kukkia, eikä viehtymys niihin välttämättä ole sattumaa.

– Minulta kysyttiin joskus, miksi maalaan lintuja ja kukkia. Sanoin, että en tiedä. Ne ovat sekä haastavia piirrettäviä että hyvin mielenkiintoisia.

Annanollin mukaan jossain vaiheessa sukututkimuksessa selvisi, että von Wrightin taiteilijaveljekset ovat hänen sukulaisiaan 12. tai 13. polvessa. Ferdinand von Wright maalasi Ateneumin kokoelmista löytyvän Taistelevat metsot vuonna 1886.

– Olen itse maalannut kohtaavat fasaanit, Annanolli kertoo heittona sukulaismiehilleen.