Sipilä: Ei ole päätetty, mitkä maakunnat jäävät ilman sote-aluetta

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo, että vielä ei ole päätetty, mitkä maakunnat jäävät ilman omaa sote-aluetta.

Sipilä sanoo STT:lle, että toistaiseksi on lyöty lukkoon sote-alueiden määrä, mutta ei sitä, mitkä maakunnat joutuvat tekemään yhteistyötä muiden kanssa. 

Sipilä totesi, että kyseiset alueet ovat tällä hetkellä pienimpien sairaan­hoi­to­pii­rien joukossa.

Sipilän mukaan 18 itsehallintoaluetta oli luontainen valinta perustuen maakuntarajoihin. Neuvotteluissa kuitenkin päädyttiin ratkaisuun, jossa sote-alueita tulee yhteensä 15.

Sipilä sanoo, että sote-alueiden määrä saattaa tulevaisuudessa olla päätettyä pienempi.

Ratkaisuun on jätetty mahdollisuus, jonka myötä sote-alueet voivat järjestää yhdessä palvelunsa. Rakenteilla on kriisikriteeristö, jonka avulla voidaan tarvittaessa myös määrätä alueet yhteistyöhön.

Kriisikriteeristön avulla arvioidaan alueen kantokykyä niin laadun kuin talouden kannalta, ja valtioneuvosto voi tarvittaessa velvoittaa sote-alueet yhteistyöhön. Sipilä kuvaa ratkaisua ”evoluutiomalliksi”.

– Logiikka on sama kuin kuntaliitoksissa, Sipilä sanoo.

Sipilä kannustaa alueita miettimään myös vapaaehtoista yhdistymistä, jos se vaikuttaa palveluiden tarjoamisen kannalta olennaiselta. Sipilä pitää mahdollisena, että alueiden määrä tulee vähenemään.

Lännen Median mukaan Kainuu, Keski-Pohjanmaa ja Etelä-Savo jäävät sote-uudistuksessa ilman omaa sote-aluetta. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että ne järjes­täi­sivät palvelut yhdessä jonkun muun kanssa.

Kainuu, Keski-Pohjanmaa ja Etelä-Savo ovat tällä hetkellä pienimpien sairaan­hoi­to­pii­rien joukossa. Kainuun sairaan­hoi­to­pii­riin kuuluu kahdeksan kuntaa, Etelä-Savon piiriin yhdeksän ja Keski-Pohjanmaan kymmenen.

Kainuu toivoo yhä omaa sote-aluetta, sanoi STT:lle Kainuun sosiaali- ja tervey­den­huollon kuntayhtymän toimi­tus­joh­taja Maire Ahopelto. Hänen mukaansa virallista tietoa ei ole siitä, että Kainuu jäisi sote-uudistuksessa ilman omaa aluetta.

Lännen Median mukaan Kainuussa palvelut järjes­tet­täi­siin vastai­suu­dessa yhdessä Pohjois-Pohjanmaan kanssa.

Ahopellon mukaan Kainuussa on toivottu, että esimerkiksi valmiiksi pitkät välimatkat vaikut­tai­sivat oman sote-alueen säilymiseen. Hän uskoo, että oman sote-alueen katoaminen vaikuttaisi palveluihin.

– Aina on se uhka, että se, jolla on rahat, päättää myös palvelut. Isolla alueella myös asukkaiden vaiku­tus­mah­dol­li­suudet menevät minimiin, eikä pysty vaikuttamaan omiin palveluihin.

Tällä hetkellä ainut päivystys iltaisin ja viikon­lop­puisin on Kainuussa Kajaanin keskus­sai­raa­lassa. Sen säilymiseen Ahopelto uskoo, vaikka oma sote-alue katoaisikin.

– Jos asukkailla tulisi yli kahden tunnin matka päivystävään sairaalaan, se ei käy poti­las­tur­val­li­suu­den­kaan kannalta. Ei voi ajatella, että potilaita lähdettäisiin kuljettamaan 300:aa kilometriä.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen pitää selvänä, että palvelut saataisiin hoidettua mahdollisella uudella isommalla alueellakin.

Lännen Median kaavailuissa Etelä-Karjalan kylkeen tulisi Etelä-Savo. Keski-Pohjanmaa tekisi vastaisuudessa yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan tai Etelä-Pohjanmaan kanssa.

– Kyllä alueet pystyvät hakemaan ratkaisuja. Ei ole mitään näyttöä siitä, että ei pystyttäisi tuottamaan yhtä hyviä palveluja, Itkonen sanoo.

Hallituksen on määrä kertoa lisää tulevasta sote-mallista maanantaina.

Sote-uudistuksen projektijohtajan alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin mukaan myöskään maanantaina julkistettavassa mallissa ei ole vielä tarkkaa kuvausta tulevasta toiminnasta.

Lännen Median uutinen