"Sinnikäs ja härski", "diilejä eri suuntiin", poliittisen historian professori sivalsi keskustaa HS:ssa – Isohookana-Asunmaa ei sulata väitteitä
Historian dosentti, keskustan pitkäaikainen vaikuttaja Tytti Isohookana-Asunmaa varoittaa poliittisen historian professori Kimmo Rentolaa liian hätäisistä johtopäätöksistä.
Rentola kirjoitti Helsingin Sanomien kolumnissaan, että poliittisen kentän blokkiutuminen aiheuttaa keskustalle suuria ongelmia.
– Keskusta on sitkeä eläjä, mutta ei ole poissuljettua, että se hiertyy ristipaineissa vähiin. Mitä on jäljellä Italiaa yli 40 vuotta hallinneista kristillisdemokraateista?
Keskustan historiallista menestystä Rentola selittää kahtalaisella luonteella.
– Toisaalta se on luokka- ja maakuntapuolue, yhä sinnikäs ja härski – kuten turveasiassa. Kuka on jakanut enemmän verorahaa mieluisiin tarkoituksiin kuin keskusta? Ja toisaalta se on syvään juurtunutta poliittista kulttuuria, joka ei nojaa vain elinkeinoon.
Lisäksi Rentola arvioi keskustan pärjäämisen syyksi sijainnin politiikan kentällä.
– On saanut puhua kannatusta isommalla äänellä ja tilaisuuden tehdä diilejä eri suuntiin, ja usein on ollut hoksnokkaa ja taitoa käyttää tilaisuudet maksimaalisesti. ”Kepu pettää aina” -hokema perustuu juuri sijaintiin. Teen näin, koska voin.
Sdp:ssä oltiin hanakoita jakamaan kaikki mahdollinen, ja demarit pitivät hyvin puoliaan
Tytti Isohookana-Asunmaa
Vuosina 1983–2003 keskustan kansanedustaja ja vuosina 1991–1995 Ahon hallituksen kulttuuriministerinä toiminut Isohookana-Asunmaa pitää omassa Helsingin-Sanominen omassa kirjoituksessaan Rentolan maalaamaa kuvaa hyvin yksipuolisena.
– Kun Rentola suomii keskustaa siitä, että tilaisuuden tullen se on tehnyt diilejä eri suuntiin, hän ei halua tunnustaa, kuinka Suomessa on iät ajat tavoiteltu juuri enemmistöhallituksia. Vähemmistöhallitukset ovat olleet väliaikaisia.
– Enemmistöhallituksia suosimalla keskustakin on kiistatta ajatellut enemmän koko maan kehitystä kuin määrittelemätöntä ”omaa etua”. Puolue on lisäksi pakotettu hallitukseen vastoin tahtoaan enemmän kuin kerran.
Isohookana-Asunmaa ei myöskään sulata syytöksiä, joiden mukaan keskusta olisi erityisesti kunnostautunut jakopolitiikassa.
– Suomen poliittisen historian tulkintaa hankaloittaa se, ettei sosiaalidemokraattisen puolueen historiaa erityisesti 1970-luvulta ole saatu kansien väliin. Tuolloin Sdp:ssä oltiin hanakoita jakamaan kaikki mahdollinen, ja demarit pitivät hyvin puoliaan. Hallituksessa heillä esimerkiksi oli ministeri, joka vastasi virkapaketeista, joissa avoimet virat jaettiin vahtimestareista lähtien. Toiset hallituspuolueet joutuivat kulkemaan pääministeri Kalevi Sorsan (sd) tahtiin.
Keskustakonkari näkee puolueen aatteellisen ytimen muodostuvan vahvan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, jatkuvan henkisen kasvun ja sivistyksen korostuksen, lujan aluepoliittisen tahdon ja luonnon varjelemisen varaan.
Isohookana-Asunmaa kokee, että Santeri Alkio kaappasi parhaat puolet kaikista aikansa tunnetuista ismeistä ja teki niistä maalaisliiton, joka ei kuulunut vasemmistoon sen paremmin kuin oikeistoonkaan.
– Historiaa harrastava ymmärtää muutoksen olevan jatkuvaa ja seuraa siksi kiinnostuneena kulloisiakin muutosvirtoja. Kovin viisasta ei ole tehdä johtopäätöksiä liian varhain. Keskustakin saattaa vielä palata suurten puolueiden joukkoon.