Siirtyykö asuntovelallisenkin kukkarossa tuntuva korkojen nousu jälleen vuodella? – "Nosto voi jäädä, jos maailmantaloudessa hitaamman kasvun vaihe"

Käykö jälleen kerran niin, että korkojen nousu siirtyy Euroopassa eteenpäin vuodella? Viime viikkojen mollisoinnut taloudessa ovat lisänneet mahdollisuutta, ettei Euroopan keskuspankki nosta ohjauskorkoa välttämättä vielä ensi vuonnakaan. Tämä tarkoittaisi myös asuntolainojen viitekorkoina yleisesti käytettyjen euriborien pysymistä matalana aiempaa pitempään. Euroopan taloushuolet voivat siis jälleen mahdollisesti siirtää asuntolainojen korkojen nousua.

Euroopan keskuspankin torstaiseen kokoukseen sisältyy paljon mielenkiintoa. EKP on pyrkinyt aloittamaan rahapolitiikan normalisoinnin, ja keskuspankin erittäin mittavan arvopaperien osto-ohjelman odotetaan loppuvan suunnitellusti joulukuun lopussa. EKP on toistaiseksi viestinyt, että korot pysyvät nykyisellä ennätysmatalalla tasollaan ainakin ensi vuoden kesän yli.

OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen uskoo EKP:n korkolinjausten pysyvän vielä ennallaan torstain kokouksessa. Nykyisessä epävarmassa tilanteessa pyritään kuitenkin korostamaan EKP:n mahdollisuuksia tukea tarvittaessa taloutta.

Pellervon taloustutkimuksen ennustepäällikön Janne Huovarin mukaan koronnosto-odotukset ovat vaimentuneet.

– Sekä talouskasvu- että inflaatio-odotukset ovat laskeneet. Pohjainflaatio (poistettu energian ja ruoan hinnan vaikutus) ei ole noussut missään vaiheessa. Vaikka se varsinainen inflaatioprosentti on ollut jo siellä kahden nurkilla, niin nyt öljyn hinnan laskun myötä hintapaineet ensi vuodelle heikkenevät, Huovari sanoo.

Mikäli maailmantaloudessa tulee hitaamman kasvun vaihe, voi korkojen nosto jäädä Huovarin mukaan EKP:ltä ensi vuonna tekemättä.

– Silloin jää nousukauteen kuuluva korkojen nosto välistä. Ongelmana silloin, että rahapolitiikan välineet on pitkälti jo käytetty, kun korot ovat jo valmiiksi matalia. Toki voidaan aloittaa uudelleen määrällinen elvytys, mutta on koko ajan hankalampaa kasvattaa keskuspankin tasetta, Huovari sanoi.

Heiskasen mukaan ennuste korkojen noususta ensi vuoden lopulla on edelleen ”ihan ok”. Markkinoilla korko-odotukset ovat tulleet alaspäin viime viikkoina, eli korkojen nousun ennakoidaan voivan venyä aiempaa pitemmälle ja toteutua aiemmin ennakoitua pienempänä.

– On mahdollista, että riski korkojen noston lykkääntymisestä edelleen on kasvanut. Erityisesti on kasvanut mahdollisuus, että EKP:n täytyy hakea muunlaisia toimia, kuten pitempiaikaisia rahoitusoperaatioita talouden tukemiseksi, Heiskanen sanoo.

Heiskanen epäilee, että torstain kokouksessa esille voivat nousta EKP:n pitkäaikaisten rahoitusoperaatioiden, LTRO:n, eli suomalaisittain lotrauksen jatko tulevina vuosina.

– Uskoisin EKP:n haluavan lähettää sellaisen viestin, että he ovat valmiita tukemaan taloutta ja varautuvat riskeihin, Heiskanen arvioi.