Seppo Kääriäinen pitää oikeistohallitusta luonnollisimpana vaihtoehtona – konkari katsoo keskustan tappiota kahden tappion summana
Eduskuntavaalien tulos oli pitkäaikaisen keskustavaikuttaja Seppo Kääriäisen mielestä odotettu.
– Merkit olivat kyllä nähtävissä pitkän aikaa, että näin tulee käymään.
Vaalitulos oli Kääriäisen mukaan selkeä heilahdus oikealle, ja siksi olisi luonnollisinta, että tulevan hallituksen rungon muodostaisivat kokoomus ja perussuomalaiset. Mukaan tulisivat äänimäärässään jonkin verran voittanut kristillisdemokraatit sekä paikkansa pitänyt RKP.
– Arvelen, että myös neuvottelut sujuvat ja lopputulos syntyy. Näytelmiähän hallitusneuvotteluissa nähdään aina monenlaisia, mutta jos tahtoa on näiden neljän, ja etenkin kahden suurimman, kesken, niin kyllä hallitus syntyy.
– Talouspolitiikan suuresta linjasta nähtiin yhtenevät käsitykset jo vaalikampanjan aikana, Kääriäinen toteaa Suomenmaalle.
Luonnollisesti Kääriäinen ei näe syytä keskustan hallitukseen menolle. Puheenjohtaja Annika Saarikko linjasi heti maanantaina, että keskustan paikka on oppositiossa.
Keskustaa on silti jo kosittu hallitukseen. Esimerkiksi perussuomalaisten eduskuntaryhmää päättyneellä kaudella johtanut Ville Tavio väläyttelee keskustasta oikeiston tukipuoluetta hallituksessa.
– 2019 keskusta pisti pystyyn vihervasemmistohallituksen. 2023 keskusta pyrkii taas pistämään pystyyn vihervasemmistohallituksen. Voisiko keskusta toimia edes kerran kansan tahtoman vaalituloksen mukaan ja osallistua oikeistohallituksen saamiseen maahan?
Sunnuntain eduskuntavaaleissa Suomen poliittinen värikartta muuttui. Alkuillasta näytti vielä, että keskusta pitää ykkösasemansa niissä vaalipiireissä, joissa keskusta on käytännössä aina ollut ykkönen.
Kävi kuitenkin niin, että perussuomalaiset ohitti keskustan Oulun, Lapin, Savo-Karjalan ja Vaasan vaalipiireissä. Vihreä kartta on nyt vaaleansininen.
Seppo Kääriäinen huomauttaa, että kartta on osittain myös näköharhaa.
– Kun mennään kuntatasolle, keskustanvihreitä täpliä on erittäin huomattava määrä. Kunnittainen kartta antaa toisenlaisen kuvan kuin vaalipiirikohtainen.
Taktisella äänestyksellä oli merkityksensä, Kääriäinen arvioi.
– Taktista äänestämistä on ollut aina. Nyt sitä tapahtui varsinkin punavihreän leirin sisällä. Aika monetkin äänestivät sosiaalidemokraatteja Sanna Marinin takia, jotta voisivat estää kokoomuksen nousun suurimmaksi. SDP omalla taitavalla strategiallaan sai näitä ääniä houkuteltua, mutta kävi niin, että taktinen äänestäminen koitui taktisesti äänestäneiden tappioksi.
– Jotkut keskustalaisista äänestivät Petteri Orpon kokoomusta, että Marinin jatko voitaisiin estää. Lantin toinen puoli on, että keskusta kyykähti, Kääriäinen toteaa.
Puoluesihteerinä ja ministerinäkin toiminut Kääriäinen pitää suurena virheenä keskustan lähtöä hallitukseen vuonna 2019. Kääriäinen varoitti asiasta jo tuolloin esimerkiksi Aidan toiselta puolelta -teoksessaan.
– Se oli keskustan kannalta suuren luokan strateginen virhe. Keskusta kärsi historiansa suurimman tappion, katastrofaalisimman, mitä puolue on kokenut. Mentiin hallitukseen, josta olisi pitänyt pystyä etukäteen arvioimaan, että punavihreä rintama on aivan toista kuin punamulta, johon oltiin totuttu vielä Matti Vanhasen hallituksen aikana.
Punavihreä rintama eli SDP, vasemmistoliitto ja vihreät oli niittautunut yhteen 2010-luvulla ja varsinkin vaalikaudella 2015–2019.
– Tätä ei nähty etukäteen, Kääriäinen harmittelee.
Nämä kaksi syytä eli hallitukseen meno ja yhtenäinen punavihreä hallituskumppanirintama olivat pääsyy, että keskusta koki kahdeksan paikan tappion nyt.
Keskustan tilannetta on Kääriäisen mielestä katsottava kuitenkin kahden tappion yhteissummana. 2019 tuli 18 paikan tappio vuoteen 2015 nähden ja nyt ynnätty kahdeksan paikan menetys tarkoittaa 26 paikan tappiota. Uudistustyö keskustan pitää Kääriäisen mielestä aloittaa vahvalla omalla profiililla ilman, että oppositiossa peesataan toisia oppositiopuolueita.