Selvitys: Aktiivimallin työllisyysvaikutuksia on vaikea erottaa hyvän suhdannetilanteen vaikutuksista
Viime hallituksen lanseeraaman aktiivimallin työllisyysvaikutuksia on vaikea erottaa hyvän suhdannetilanteen vaikutuksista, eikä tuoreessa raportissa siksi anneta työllisyysvaikutuksista tarkkaa lukua, kertoo työ- ja elinkeinoministeriö tiedotteessa.
Ansiosidonnaista päivärahaa saavien työttömien työllistyminen kuitenkin kasvoi.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti tänään selvityksen aktiivimallin vaikutuksista työttömiin ja te-toimistojen toimintaan.
Tutkimuksessa ei pystytty arvioimaan aktiivimallin työllisyysvaikutuksia luotettavasti.
Malli koski lähes kaikkia työttömiä ja se otettiin käyttöön aikana, jolloin työllisyys oli vahvassa kasvussa, raportin tiedotteessa sanotaan. Aktiivimalli tuli voimaan vuoden 2018 alussa.
Raportin tekijöiden mukaan myös eräät muut uudistukset ovat saattaneet vaikuttaa työttömiin samoihin aikoihin.
Sopivan verrokkiryhmän puuttuessa aktiivimallin vaikutusta on vaikeaa eristää muiden tekijöiden vaikutuksesta, minkä vuoksi mallin työllisyysvaikutukset jäävät osin epäselviksi.
– Aktiivimalli kasvatti työttömien taloudellisia kannustimia lyhytaikaisten töiden vastaanottamiseen ja työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumiseen. Jälkimmäisen osalta aktiivimallin vaikutus on raportin mukaan suhteellisen selvä. Työttömät hakeutuivat palveluihin, joilla aktiivimallin aktiivisuuskriteerit täyttyivät. Usein nämä palvelut olivat lyhytkestoisia, ministeriö sanoo tiedotteessa.
Aktiivimallin leikkuri osui erityisesti vanhimpiin työttömiin. Yli 55-vuotiaista työttömistä päiväraha pieneni noin puolella.
Koko hallituksen yhteinen näkemys on, että työllisyystilanne edellyttää lisätoimia.
Te-toimistojen henkilökunnalle tehdyn kysely- ja haastattelututkimuksen mukaan työttömien työnhakijoiden halukkuus osallistua palveluihin lisääntyi aktiivimallin käyttöönoton jälkeen.
Te-toimistoissa malliin suhtauduttiin varsin kriittisesti.
– Sitä ei nähty työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisena keinona edistää työllisyyttä, kyselystä ilmenee.
Kyselyn ja haastattelujen mukaan aktiivimallin avulla ei pystytä vastaamaan erilaisten työnhakija-asiakkaiden motivaatioon, tarpeisiin ja edellytyksiin aktivoitua, minkä takia sitä pidettiin eriarvoistavana, epäoikeudenmukaisena ja vääriin asiakasryhmiin kohdentuvana.
Kyselyssä aktiivimallin nähtiin kannustavan vääränlaiseen aktiivisuuteen, joka ei perustu asiakkaiden tarpeisiin, motivaatioon tai työvoimapoliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen.
Työministeri Timo Harakka (sd.) sanoo, että raportti on silti arvokas hallituksen jatkotyön kannalta, vaikka aktiivimallin toteuttamistavan vuoksi sen työllisyysvaikutuksista ei ole mahdollista antaa uskottavasti tarkkaa lukua.
– Yksi raportin tärkeimmistä tuloksista on se, että aktiivimalli lisäsi te-palvelujen käyttöä ja kysyntää. Työttömien palvelut turvataan ja niitä entisestään vahvistetaan nyt, kun hallitus purkaa aktiivimallin leikkurin, hän sanoo.
Koko hallituksen yhteinen näkemys on, että työllisyystilanne edellyttää lisätoimia.
– Loppuraportti paljastaa, että aktiivimallin leikkuri on osunut erityisesti yli 55-vuotiaisiin työttömiin. Samalla tiedämme, että suurin potentiaali työllisyyden nostolle löytyy juuri tästä ikäryhmästä. Tulemme valmistelemaan uusia toimenpiteitä, jotka auttavat tätä ikäryhmää takaisin työmarkkinoille, Harakka sanoo.