Selonteko: Suomi vaalii Nato-valmiutta ja dialogia Venäjän kanssa

Suomi jatkaa sotilaallisesti liittoutumattomana maana, mutta syventää kansainvälistä yhteistyötä kumppanien kanssa ja pitää koko ajan yllä valmiutta hakea myös Naton jäsenyyttä.

Linjaus sisältyy hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon, jonka hallitus hyväksyi perjantaina.

Selonteko ohjaa Suomen politiikkaa ensi vuosikymmenen puoliväliin. Tavoitteena on välttää joutuminen sotilaalliseen konfliktiin.

Selonteko luonnehtii Suomen harjoittavan lähialueillaan aktiivista vakauspolitiikkaa sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisemiseksi.

Eduskunta käy Suomen turvallisuuspolitiikan ympäristöä ja painopisteitä (15) arvioivasta selonteosta lähetekeskustelun ensi tiistaina. Puolustuspolitiikasta kansanedustajat saavat erillisen selonteon vuoden lopulla.

Hallitus antoi selonteon jo nyt, vaikka eduskunta oli valmis odottamaan sitä pitempäänkin.

Eduskunnassa ehdittiin toivoa, että hallitus olisi odottanut ainakin ensi viikon yli, sillä britit äänestävät juhannuksen alla EU-jäsenyydestään. Mahdollinen ero EU:sta (Brexit) muuttaisi myös Euroopan turvallisuusympäristöä.

Selonteossa on vahvana myös ulkopolitiikkaa johtavan presidentti Sauli Niinistön kädenjälki. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja ulkoministeri Timo Soini (ps.) ovat useaan otteeseen kehuneet hyvää yhteistyötä tasavallan presidentin kanssa.

Medialle selonteon esitellyt Soini korosti, että Suomi tekee ajantasaisen arvionsa omista lähtökohdistaan.

Hän huomautti, että jos Brexit toteutuisi, seurauksena olisivat ainakin kaksi vuotta kestävät neuvottelut EU:n ja Britannian suhteesta ennen kuin tuleva järjestely tiedettäisiin.

Soinin mukaan tämän tai Yhdysvaltain presidentinvaalituloksen spekulointi tässä yhteydessä on turhaa.

Edellinen turvallisuuspoliittinen selonteko valmistui joulukuussa 2012.

Soinin mukaan sen jälkeen on tapahtunut jännitystä lisäävä muutos, kunVenäjä otti Krimin ”laittomasti” haltuunsa ja kun se on mukana Itä-Ukrainan konfliktissa.

Hallituksen linjaamaan kansainvälisen yhteistyön syventämiseen sisältyvät myös sellaiset sotilaalliset harjoitukset, joiden uskotaan vahvistavan Suomen omaa puolustusta.

Euroopan unionia Suomi haluaa vahvistaa nimenomaan turvallisuusyhteisönä. Yhteistyölle Ruotsin kanssa ei ole rajaa. Se voi mennä hyvinkin syvälle.

Suhdetta Yhdysvaltoihin ja sen Nato-sidonnaisuutta Suomi pitää hyvin tärkeänä. Samalla Suomi korostaa Venäjä-suhdettaan ja vuoropuhelun jatkamista.

– Dialogi on parempi kuin kaksi monologia, Soini tiivisti.

Venäjä ei uhkaa nyt Suomea, ulkoministeri arvioi

Selonteko toteaa, että EU:n yhteiset Venäjä-linjaukset ovat Suomen toiminnan perusta. Selonteon mukaan Venäjän eristäytyminen ei ole kenenkään etu ja EU:n ja Venäjän yhteistyön paraneminen vahvistaisi koko Euroopan turvallisuutta.

Yhteistyön paranemisen edellytyksenä on selonteon mukaan, että Venäjä noudattaa kansainvälistä oikeutta ja kansainvälisiä sitoumuksiaan. Selonteko sanoo, että Minskin sopimuksen toimeenpano on välttämätöntä.

Selonteon mukaan Suomen on syvennettävä ja monipuolistettava Venäjä-tuntemustaan.

Suomi toivoo että Nato pitää ovet avoinna kaikille Euroopan maille. Selonteko korostaa vahvasti, että Suomi säilyttää liikkumavaransa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Suomi osallistuu jatkossakin monipuolisesti Naton harjoituksiin ja koulutustoimintaan. Yhteistyön syventämisessä otetaan kuitenkin huomioon, että kumppanuusyhteistyö ei sisällä 5 artiklan mukaisia turvatakuita eikä velvoitteita, selonteko sanoo.

Se huomauttaa myös, että yhteistyössä saavutettu yhteensopivuus varmistaa, että mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle ei muodostu käytännön esteitä.

Nato-jäsenyyden hakeminen olisi selonteon mukaan kuitenkin perustavanlaatuinen ja kauaskantoinen päätös ja se vaatisi laaja-alaista keskustelua ja huolellista harkintaa, selonteko toteaa.

Selonteossa 15 painopisteen joukossa ovat myös arktinen alue, kestävä kehitys, ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden yhteys, muuttoliike, tasa-arvo, kriisinhallinta, rauhanvälitys ja kriisinsietokyvyn vahvistaminen.