Seksuaalisen ahdistelun määritelmä laajeni rikoslaissa – muutos ei ole näkynyt Rikosuhripäivystyksessä

Seksuaalisen ahdistelun määritelmän laajentuminen rikoslaissa ei ole näkynyt Rikosuhripäivystykseen tulleissa yhteydenotoissa. Asiasta kertoo STT:lle Rikosuhripäivystyksen lakimies Elisa Trejtnar.

Rikosuhripäivystys tarjoaa tuki- ja neuvontapalveluita muun muassa rikoksen tai rikoksen yrityksen kohteeksi joutuneille ihmisille. Oikeusministeriö rahoittaa sen toimintaa.

Trejtnarin mukaan ihmiset eivät välttämättä tiedä, että vuoden alussa voimaan tullut uusi seksuaalirikoslainsäädäntö toi muutoksia myös seksuaalisen ahdistelun määritelmään. Julkisuudessa on puhuttu enemmän raiskauksen tunnusmerkistön muuttumisesta suostumukseen perustuvaksi.

– Ainakaan vielä ei ole tullut mitään piikkiä yhteydenotoissa, jotka liittyisivät nimenomaan seksuaalisen ahdistelun laajentuneeseen määritelmään, Trejtnar sanoo.

– Oma tuntumani on, että lakiuudistus ei ole tältä osin välttämättä lyönyt itseään niin sanotusti läpi. Olen vähän ihmetellyt tiedotuksen vähäisyyttä asiasta.

Seksuaalinen ahdistelu laajeni rikoslaissa niin, että koskettelun lisäksi muutkin teot voivat täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Tällaisia tekoja voivat olla esimerkiksi puheet tai viestit, jotka loukkaavat toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta.

Kriteerinä on, että teon on vakavuudeltaan rinnastuttava seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavaan kosketteluun.

Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta pitää uutta lakipykälää hyvänä ja ”sopivan väljänä”. Hänen mukaansa rikoksen tunnusmerkistön laajeneminen ei ole madaltanut kynnystä liikaa.

– Tämä ei ole moraalikriminalisointi, joka pyrkisi tavoittamaan kaiken epäasiallisen toiminnan, Nuotio sanoo.

– Rikoksen tunnusmerkistön täyttymiseen ei riitä, että henkilöllä on kokemus jostain epämiellyttävästä toiminnasta. Teon pitää olla myös objektiivisemmin tarkasteltuna sellainen, että siinä on tapahtunut seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaus.

Käytännössä tällainen loukkaus tarkoittaa, että toinen osapuoli ei ole toivonut tai halunnut teon tapahtuvan. Lisäksi laissa vaaditaan, että loukkauksen on oltava vakavuudeltaan rinnasteinen intiimialueelle koskemiseen.

– Esimerkiksi jonkun känniläisen touhuilussa ei vielä automaattisesti ole kyse tällaisesta rikoksesta, vaikka toiminta olisi koettu epäasialliseksi, Nuotio sanoo.

Vajaat kolme kuukautta voimassa olleesta pykälästä ei ole vielä ehtinyt muodostua oikeuskäytäntöä. Uutta lainsäädäntöä ei myöskään sovelleta taannehtivasti.

Nuotion mukaan on kiinnostava nähdä, kuinka lakia aletaan aikanaan tulkita, kun tapauksia viedään sen nojalla oikeuteen.

– Säännöksen säätäminen kertoo, että suojan tarvetta (seksuaaliselta ahdistelulta) on yli pelkän koskettelun, Nuotio sanoo.

– Ihmisten ei tarvitse ikään kuin hyväksyä tällaisia seksuaalisia tekoja, jotka aiheuttavat ahdistusta. Tällaista sananvapauden käyttöä ei tarvitse hyväksyä, ja se on nyt viety lakiin.

Rikosuhripäivystyksen lakimies Trejtnar sanoo, että seksuaalisen ahdistelun uhrien neuvominen on hankalaa juuri ennakkotapausten puuttumisen vuoksi.

– Täyttyykö seksuaalisessa ahdistelussa tunnusmerkistö esimerkiksi yhdellä kuvalla, ja minkälainen sen kuvan pitää olla? Trejtnar pohtii.

– Kun vakiintunutta oikeuskäytäntöä ei ole vielä muodostunut, ei tiedetä, riittääkö yksi kuva ja miten ”paha” kuvan pitää olla, jotta se on omiaan loukkaamaan toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta.

Myös osapuolten välinen suhde on Trejtnarin mukaan olennainen, kun pohditaan rikoksen tunnusmerkistön täyttymistä. Kynnys on todennäköisesti matalampi, jos työpaikan pomo lähettää seksuaalissävytteisen kuvan verrattuna siihen, että kuvan lähettää edellisillan treffikumppani.

Uhrin omalla kokemuksella teosta on siis myös painoarvoa, semminkin kun seksuaalinen ahdistelu on asianomistajarikos.

– Tietenkään uhri, joka ei koe ”pahaksi” jotain viestiä, ei kai tee rikosilmoitustakaan. Jos tekee rikosilmoituksen, silloin todella kokee, että häntä kohtaan on toimittu väärin, Trejtnar sanoo.

– Näitä rikosilmoituksia pitäisi tehdä, että tulee oikeuskäytäntöä ja tiedetään paremmin, milloin seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistö täyttyy esimerkiksi kuvien tai viestien kohdalla.