SDP syytti hallitusta hyväosaisten paapomisesta – "Hedelmistään puu tunnetaan"
Talouspolitiikan sisällöstä ja suunnasta saatiin jälleen aikaan kipinöintiä hallituksen ja opposition välille eduskunnan kyselytunnilla.
Keskustelun avannut SDP:n Johan Kvarnström näki, että elinkustannusten nousu ja vaikeutuva työllisyystilanne ajavat ihmisiä ahtaalle. Kvarnström kyseenalaisti hallituksen verolinjan, jossa painotetaan suurituloisten marginaaliveron keventämistä ja yritysten yhteisöveron laskua.
– Käytännössä kaksi tonnia kuussa tienaavan myyjän verotus jopa kiristyy, kun taas yli kymppitonnin tienaava saa lähes tonnin helpotuksen. Nyt pitäisi olla tavallisten suomalaisten vuoro, Kvarnström puuskahti.
Myös SDP:n Krista Kiuru ja Tytti Tuppurainen hyökkäsivät hallituksen linjaa vastaan. Tuppurainen muistutti pitkäaikaistyöttömyyden ja lapsiperheköyhyyden kasvusta.
– Hedelmistään puu tunnetaan. Hallituksen toimien seurauksena yli 30 000 uutta lasta on valumassa pienituloisuusrajan alapuolelle, Tuppurainen syytti.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ei niellyt opposition kritiikkiä. Hän muistutti, että hallitus on tehnyt merkittäviä veronkevennyksiä myös pieni- ja keskituloisille huolimatta valtavasta sopeutustarpeesta.
Purra puolusti erityisesti hyvätuloisten marginaaliveron keventämistä ja ensi vuonna voimaan tulevaa yhteisöveron laskua asiantuntijoiden tukemina kasvutoimina.
– Tämä ei ole minun keksintöni. Ekonomistit ovat lähes yksimielisiä siitä, että ylimpien marginaalien alentaminen toimii itserahoittavuusasteensa takia hyvin, Purra totesi. Hän viittasi myös Ruotsin kokemuksiin, joissa vastaavat uudistukset ovat lisänneet työn määrää ja verokertymää.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) palautti pallon oppositiolle väittelyssä ostovoimasta.
– Me emme ole romuttaneet ostovoimaa, se romuttui teidän hallituskaudellanne. Nyt ostovoima on parantunut kolme vuotta peräkkäin maltillisen inflaation, palkkaratkaisujen ja meidän veropolitiikkamme ansiosta, Orpo jyrisi.
SDP:n Timo Suhonen tarttui Purran aiempiin puheisiin ”toisarvoisista menoista” ja kysyi, mitä tämä niillä oikein tarkoitti.
Purra selvitti, että toissijaisia menoja on löytynyt nimenomaan kohteista, joita edellinen hallitus paisutti ilman selkeää vaikuttavuutta.
– Tämä hallitus on joutunut lisäämään rahoitusta puolustukseen, sote-palveluihin ja valtionvelan korkoihin, jotka nousevat pian kuuteen miljardiin euroon. Meillä ei ole sellaisia puskureita kuin naapurimailla, koska valtio on voimakkaasti velkaantunut, Purra summasi.