Nyt puhuu Sari Essayah: Ketään ei saa nimitellä natsiksi tai mustaksi säkiksi
Hallituspuolue kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kertoo olleensa harmistunut ja osin yllättynyt kirjoituksista, joita hallituksen alkutaipaleella on noussut esille. Essayah kommentoi STT:lle tiistaina illalla puhelimitse näkemystään hallituskriisistä, perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran anteeksipyynnöstä sekä ilmi tulleista rasistisista kirjoituksista.
– Minun mielestäni on ollut todella tärkeää, että niitä on nyt pyydetty anteeksi ja niistä on haluttu irtisanoutua. Ja sitten toisaalta, että meillä hallituksessa on nyt myöskin perustettu tämä työryhmä, jonka johdolla tehdään vielä tätä toimenpideohjelmaa, hän sanoo.
Essayahin mainitsemalla toimenpideohjelmalla olisi määrä kitkeä rasistista puhetta. Hän sanoo, että suomalaisessa yhteiskunnassa täytyy selkeästi irtisanoutua rasismista, antisemitismistä ja vihapuheesta.
Essayahin mainitseman irtisanoutumisen kaikki hallituspuolueet tuntuvat olevan valmiita tekemään kutakuinkin vastaavan lausunnon tasolla. Sen sijaan erimielisyyttä on ollut hallituksen sisälläkin siitä, onko hallitus ja etenkin perussuomalaiset todella toiminut näin vai vain sanonut toimivansa.
Kuuminta keskustelua on toistaiseksi käyty Purran anteeksipyynnön vakavuudesta, mutta keskustelussa ovat olleet myös perussuomalaisten sosiaalisessa mediassa lehdistöön suuntamaat kirjoitukset sekä se, onko puolue aidosti kykenevä irtisanoutumaan rasismista.
Perussuomalaisia johtava Purra joutui myrskyn silmään eduskunnan nykyisen puhemiehen Jussi Halla-ahon (ps.) vanhan blogin vieraskirjaan kirjoittamiensa tekstien takia. Purra pyysi Scripta-blogin vieraskirjan 15 vuotta vanhoja kirjoituksia anteeksi, kun julkinen paine oli kasvanut riittävän suureksi.
Purra on kuitenkin kieltäytynyt irtisanoutumasta vuoden 2019 blogikirjoituksestaan, jossa hän kutsuu ihmisiä mustiksi säkeiksi.
Kirjoituksen mukaan ”pääkaupunkiseudulla kävelee tunnistamattomia mustia säkkejä, jotka tunnistaa ihmisiksi vain siitä, että ne yleensä vetävät perässään pieniä ihmisiä”.
Purra on perustellut tekstiään sillä, että hän olisi puolustanut sillä muun muassa naisten oikeuksia ja tasa-arvoa. Perussuomalaisten hallituskumppani RKP on puolestaan kyseenalaistanut sitä, kuinka aidosti Purra on irtisanoutunut rasismista.
Onko Purran irtioton aitous mietityttänyt Essayahia ja kristillisdemokraatteja?
– Minun mielestäni voisi sanoa, että suomalaisessa yhteiskunnassa ei ketään saa sen paremmin nimitellä natsiksi kuin mustaksi säkiksikään. Ajattelen niin, että meidän pitäisi ennen kaikkea nähdä toinen ihminen lähimmäisenä ja sitä kautta kohdella kaikkia ihmisiä, Essayah sanoo.
Essayah kertoo pitävänsä hyvänä, että ”kaksoisviestintä” ja muut mahdollisesti pinnan alla olleet asiat ovat nousseet Suomessa esille. Kaksoisviestinnällä viitataan siihen, että esimerkiksi pienelle joukolle äärioikeistoa ilmaistaan tukea symboleilla, joita suuri yleisö ei välttämättä havaitse.
– Ei meillä suomalaisessa yhteiskunnassa mitään tällaista saa olla. Että siinä mielessä tietenkin tämä on ollut jollain tavalla myös puhdistava keskustelu, hän sanoo.
Essayah lisää toivovansa, että ”suvaitsevaisuuspuheen” rinnalle tulisi ”anteeksiantopuhe”.
Sekä perussuomalaisista että RKP:stä on myös ehditty nostaa esille huoli hallituksen toimintakyvystä. Kuinka Essayhah näkee sen?
– Minulla ei ole mitään sellaista epäilystä, etteikö tässä päästäisi asioissa eteenpäin.