Säätytalolla keskusteltiin yhteisen pöydän ääressä ruoasta ministeri Lepän kutsusta – ”Repivät ja syyllistävät sävyt saisi unohtaa”

Vaalien alla on käyty kiivasta keskustelua maataloudesta ja ruuasta. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on esimerkiksi vaadittu liha- ja maitotuotteiden verotuksen kiristämistä ja maatalouden tukien leikkauksia.

Osuuspankkiryhmän entinen pääjohtaja Reijo Karhinen on selvittänyt ruokaketjun kannattavuuden parantamista.

Karhinen kertoi olevansa iloinen, että tärkeästä asiasta keskustellaan – mutta repivät ja syyllistävät sävyt saisi unohtaa.

– Ilmastonmuutoksen torjunta ei syyllistämällä etene. Kaikki olemme varmasti vastuullisia ja ajattelemme lapsiemme ja lapsenlapsiemme parasta. Kaikista elinkeinoista löytyy vastuulliset ihmiset edistämään asiaa, Karvinen uskoo.

Maatalouden tukien sijasta Karhinen tarkastelisi koko tukijärjestelmää; niin yrittämisen, maatalouden, asumisen ja yksilöiden osalta.

– Ottamatta kantaa tukien suuruuteen, järjestelmässä on varmasti tarvetta uudelleen kohdentamiseen, hän täsmentää.

Kukka Backman on emolehmätilallinen ja maa- ja metsätalouden asiantuntija OP-ryhmässä. Hän on selvittänyt hiilineutraalin ruokatuotannon mahdollisuuksia ja pohtinut, mitä voisi itse tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

– Omilla valinnoillaan voi vaikuttaa, esimerkiksi metsälaidunten käytöllä. Ja sillä, miten ja mitä viljelee voi parantaa peltojen hiilensidontakykyä, Backman mainitsee esimerkkeinä.

Mallaspossutilan isäntä Jouni Kaartinen toi Säätytalon pöytään tuottajien ja kuluttajien välisen tiedonkulun parantamisen.

– Kuluttajilla ei aina ole oikeaa tietoa ruuasta, eivätkä tuottajat taas tunne kuluttajien toiveita, Kaartinen sanoo.

Keskittyneisyys ei ole ainut ruokatuotannon vaihtoehto, erikoistuminen antaa mahdollisuuksia kannattavaan liiketoimintaan pienellekin tilalle.

Reijo Karhinen

– Possut leikkivät kuin lapset Kaartisen tilalla, Karhinen kertoo ohi mennessään.

Tilan siat kasvavat karsinoissa, joissa niillä on kaksi kertaa enemmän tilaa normaalisikalaan verrattuna. Myös kasvatusaika on tavallista pidempi.

– Rauhallinen ja hidas kasvatus takaa hyvän lihan rakenteen ja laadun, Kaartinen kertoo.

Erikoistuminen olikin Kaartisen mukaan sikalan säilymisen elinehto.

– Keskittyneisyys ei ole ainut ruokatuotannon vaihtoehto, erikoistuminen antaa mahdollisuuksia kannattavaan liiketoimintaan pienellekin tilalle, Reijo Karvinen vahvistaa.

Ministeri Jari Leppä kokosi keskiviikkona 11. huhtikuuta ruokaketjun osapuolet keskustelemaan ruokaketjun kannattavuuden parantamisesta.

Yhteinen ruokapöytä -teeman mukaan Säätytalolle oli katettu suomalaisista raaka-aineista valmistettu aamiainen. Keskustelun pohjana olivat selvityshenkilö Reijo Karhisen raportissaan esittämät toimenpidesuositukset.

– Yksi tärkeimmistä syistä alkutuotannon kannattavuusongelmiin oli ruokaketjusta uupuva yhteinen tahtotila ja näkemys, Karhinen toteaa raportissaan.  

– Maatalouden kannattavuuden korjaaminen ei ole vain hallinnon, vaan koko ruokaketjun ja kaikkien sen toimijoiden yhteinen asia, Leppä vahvisti tilaisuudessa.

Valtioneuvostolla on Reijo Karhisen mielestä silti keskeinen rooli.

– Ministerin tulee istua ruokapöydässä kuuntelemassa elintarvikealan tuottajien, teollisuuden, yritysten ja kaupan toimijoiden ykkösketjun toiveita ja terveisiä, Karvinen sanoo.