Saarikko: Pikalaki hoitajamitoituksesta ei ole mahdollinen, hallitus vahvistaa valvontaa lisäbudjetilla

Sitovan hoitajamitoituksen tuominen lakiin on valmisteltava huolella. Vaikutukset on arvioitava kunnolla, kuntia on kuultava ja uudistuksen rahoitus on varmistettava, korostaa hallitus vastauksessaan opposition välikysymykseen vanhustenhoidosta.

– Oikeuskanslerin arvion mukaan ikääntyneiden ihmisten asemaa tosiasiassa tehokkaasti parantavaan hoitajamitoitukseen vaadittava lainvalmistelu hallituksen esityksen pohjalta ei olisi mahdollista enää tällä vaalikaudella, muistutti perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.).

Saarikon mukaan mitoitusvaatimuksen asettaminen 0,7:ään hoitajaan yhtä asiakasta kohden merkitsee arviolta 4 200 uutta työntekijää ja lisää ympärivuorokautisen hoidon menoja arviolta 200 miljoonalla eurolla välittömästi sekä väestön vanhetessa vielä lisää.

– Tällaista määrää osaavaa henkilöstöä ei ole työmarkkinoilla odottamassa, ja lisäksi suuri määrä lähihoitajia ja sairaanhoitajia on eläköitymässä tulevina vuosina.

Saarikon mukaan tilanne, jossa kotihoidosta jouduttaisiin siirtämään henkilöstöä ympärivuorokautiseen hoitoon, ajaisi kotihoidon palvelut ongelmiin.

– On tärkeää huolehtia myös kotihoidon hyvästä tasosta. Osaavan ja riittävän henkilöstön rinnalle tarvitaan joka tapauksessa myös enemmän hoivatyötä tukevaa teknologiaa.

Saarikko muistutti, että viime perjantaina Säätytalolla pidettiin monialainen työkokous, jossa oli paikalla muun muassa julkisen ja yksityisen, työmarkkinajärjestöjen, valvontaviranomaisten, ministeriöiden ja järjestöjen edustajia.

– Hyvässä yhteisymmärryksessä osallistujat sitoutuivat linjauksiin, joilla edistetään vanhuspalvelujen laatua ja valvontaa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Saarikon mukaan 25 sitoumuksen listalla ei ratkaista kaikkia ongelmia, mutta yhteisen tahdon löytyminen on tärkeä viesti.

– Lista pitää sisällään muun muassa työnantajien sitoumuksen kirjata työsopimuksiin kannustuksen henkilöstön avoimuuteen ongelmiin puuttumisessa, nollatoleranssin hoidettavien aliravitsemuksessa sekä lupauksen kehittää ikäihmisille ja heidän läheisilleen vuosittainen valtakunnallinen palvelujen tyytyväisyyskysely.

Ministeri muistutti, että sote-uudistus antaa lisää mahdollisuuksia ongelmien ratkomiseen.

– Keskeisintä on vahva palveluiden järjestäjä maakunta, joka pystyy huolehtimaan pieniä kuntia huomattavasti paremmin järjestämisvastuustaan, palvelujen ohjauksesta ja kilpailuttamisesta sekä tuottajien valvonnasta.

Saarikko näki, että ilmenneet laiminlyönnit ovat olleet mahdollisia, koska olemme olettaneet jokaisen, myös kuntien, tekevän oman työnsä lakien ja ohjeiden mukaisesti.

–  Olemme luottaneet, että palveluntuottajien – yksityisen ja julkisen – omavalvonta toimii.

Ministerin mukaan jotkut valvontakohteet eivät ole kuitenkaan riittävästi ja systemaattisesti reagoineet valvontaviranomaisten arvioihin ja ohjaukseen.

– Vaadittujen muutosten sijaan hoivapalveluissa toiminta on jatkunut tavalla, joka ei ansaitse arvostustamme. Emme anna sijaa yhteiskunnassamme ahneudelle tai välinpitämättömyydelle.

Saarikko muistutti, että ikäihmisten oikeuksien vahvistamiseen on eduskunta myöntänyt 250 000 euron lisämäärärahan, jolla on juuri palkattu lisää kaksi vanhusten oikeuksien asiantuntijaa eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan.

– Lisäksi hallitus valmistautuu tuomaan eduskunnalle pikaisella aikataululla lisätalousarvioesityksen lisäresursseista valvontaviranomaisille.

Saarikon mukaan mikään määrä valvontaa ei voi kuitenkaan koskaan korvata toiminnan eettistä ja moraalista kivijalkaa.

– Suomen tulee voida olla jatkossakin luottamusyhteiskunta, jossa oikein toimiminen, lakien noudattaminen ja inhimillisyys ovat lähtökohtia eivätkä perustu vain valvontaviranomaisen uhkaan, Saarikko muistutti.