Saarikko kiisti kyselytunnilla "kylmän totuuden": Hallitus ei jätä heikkoa perintöä

Eduskunta

Hallituksen eripuraisesti sujuneen puoliväliriihen päätöksissä riitti edelleen kiisteltävää eduskunnan kyselytunnilla.

Oppositiopuolue kokoomus rummutti huoltaan hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta. Sen mukaan hallituksen toimet julkisen talouden vahvistamiseksi jäivät Säätytalolla puolitiehen.

Kokoomus, kristillisdemokraatit ja nyt-liike esittelivät jo keskiviikkona välikysymyksensä hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta.

Matias Marttinen (kok.) tivasi pääministeri Sanna Marinia (sd.) sijaistaneelta tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikolta (kesk.), miksi hallitus päätyi ylittämään menokehyksen ensi vuonna 900 miljoonalla eurolla ja vuonna 2023 500 miljoonalla eurolla, vaikka talouden ennustetaan ampaisevaan kovaan kasvuun.

Marttisesta hallitus rikkoi aikaisemmat lupauksena koronaepidemian jälkeisestä paluusta menokuriin.

Saarikon mukaan Suomea on jälleenrakennettava vastuullisesti koronakriisin jälkeen.

– Se tarkoittaa, että koronan runtelema arki voisi kaikilla palautua mahdollisimman normaaliksi. Me olemme tehneet päätöksiä, jotka vahvistavat talouden kasvun edellytyksiä. Me olemme myös tehneet päätöksiä, jotka tulevat muuttamaan työelämän rakenteita. Osasta päätökset on jo tehty, osasta on tehty sitoumus.

Lisäksi Saarikko huomautti, ettei Suomen talous ole onneksi vajonnut sellaiseen kurimukseen kuin vielä viime syksynä pelättiin.

– Me tulemme tekemään ratkaisuja, joilla saadaan kansantalouden velkaantuminen haltuun niin, että seuraavalle hallitukselle tämä hallitus ei jätä heikkoa perintöä.

Saarikosta oli odotettavissa, että kehysriihen päätökset saavat osakseen kovaa kritiikkiä.

Moitteita ovat opposition lisäksi jaelleet esimerkiksi työelämäprofessori Vesa Vihriälä ja talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Jouko Vilmunen.

– Avoimesti totean, että hallituksessa on viisi erilaista puoluetta, joilla oli erilaisia näkemyksiä talouden ja työllisyyden ratkaisuista, Saarikko myönsi.

Kokoomuksen Antti Häkkänen totesi, että puoliväliriihi oli hallituksen viimeinen mahdollisuus muuttaa talouspolitiikan linjaa.

– Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ajetaan umpikujaan, tämä on kylmä totuus. Pohjoismaissa hyvinvointiyhteiskunta menestyy sillä, että on korkea työllisyysaste ja tarkka taloudenpito. Te valitsitte velaksi pysyvästi elämisen linjan.

– Mitä luulette, pystyttekö tämän vaalikauden jälkeen katsomaan peiliin?

Saarikosta Häkkäsen kysymys oli oleellinen.

Keskustajohtaja kehotti kaikkia poliitikkoja silloin tällöin vilkaisemaan peiliin.

– Meidän ajattelussamme on varmasti paljon samaa. Mutta siinä meidän ajattelumme eroavat, että minulle yhteiskunta on paljon muutakin kuin taloutta. Talous on väline – ei päämäärä. Hyvinvointiyhteiskunta tarkoittaa sitä, että se huolehtii kansalaisistaan ja heidän perustarpeistaan.

Nyt on jo käynnissä kevätkylvöt ja satokausi on tulossa.

Tuula Haatainen (sd.)

Perussuomalaisia närästi hallituksen päätös kaksinkertaistaa työperäinen maahanmuutto.

Oppositiopuolue väitti, että työperäinen maahanmuutto on haitallista Suomen talouden ja huoltosuhteen kannalta.

– Hallitus loi Säätytalon teatterissaan haamutyöpaikkoja, joita edes valtiovarainministeriö ei tunnista todellisiksi. Tempputyöllistäminen maksaa paljon, mutta aitoa työllisyyttä ei synny, Riikka Purra ryöpytti.

Purran mukaan tilastot osoittavat, että maahantulijat tarvitsevat muita enemmän sosiaaliturvaa, tekevät usein matalapalkkaisia töitä, ovat heikosti koulutettuja ja syrjäytyvät.

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho puolestaan väitti, että edullinen työvoima jarruttaa yritysten kehittymistä ja innovaatioiden syntyä.

Halla-ahon mukaan monet maahantulijat eivät tule toimeen palkallaan, vaan ajautuvat yhteiskunnan turvaverkkojen varaan.

Työministeri Tuula Haataisesta (sd.) työperäinen maahanmuutto kuitenkin kasvattaa taloutta. Haataisen mukaan sekään ei pidä paikkaansa, että tulijat syrjäyttäisivät suomalaiset työnhakijat, sillä työmarkkinoita riivaa krooninen kohtaanto-ongelma.

Ministeri muistutti, että etenkin elinkeinoelämä on vaatinut politiikkatoimia, joilla voidaan turvata työvoiman riittävä tarjonta.

– Nyt on jo käynnissä kevätkylvöt ja satokausi on tulossa. Milläköhän saataisiin sato korjattua ja yrityksille elintarvikkeet kerättyä, joilla ne voivat sitten tehdä tuotteita, joita voidaan sitten myydä ympäri maailmaa, Haatainen havainnollisti.