Sään ääri-ilmiöt kurittavat nyt ympäri maailmaa, ja ilmastonmuutos tekee kuumuudesta entistä kuumempaa

Ilmastonmuutos

Äärimmäinen kuumuus ja muut sään ääri-ilmiöt ovat viime aikoina kurittaneet eri puolilla maailmaa.

Mittari on noussut 40–50 celsiusasteen paikkeille muun muassa Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kuumat ja kuivat olot ovat näkyneet maastopaloina muun muassa Kanadassa, Espanjan Kanariansaarilla sekä Kreikassa.

Etelä-Koreassa puolestaan rankkasateiden aiheuttamissa tulvissa ja maanvyöryissä on kuollut kymmeniä ihmisiä.

Ketään tuskin yllättää, kun Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori ja ilmastontutkimusohjelman johtaja Hannele Korhonen kertoo, että kuumuusjaksojen ja entistä korkeampien äärilämpötilojen taustalla on ilmastonmuutos.

– Ilmakehässä on entistä enemmän energiaa sen takia, että kasvihuonekaasupitoisuudet koko ajan kasvavat.

Korhonen ottaa esimerkiksi Etelä-Euroopan, jossa lämmön on ennakoitu nousevan jopa 48 asteeseen Italian saarilla.

– Jos meillä olisi 50 vuotta sitten ollut täsmälleen samanlainen meteorologinen tilanne, silloinkin Etelä-Euroopassa olisi ollut hyvin hyvin lämmintä. Nyt, kun ilmastonmuutoksen takia energiamäärä ilmakehässä on lisääntynyt, voidaan sanoa hyvinkin varmasti, että tämä vastaava ilmiö on tänä päivänä kuumempi kuin se olisi ollut 50 vuotta sitten.

Myös sateiden lisääntyminen liittyy ilmastonmuutokseen.

– Ilmastonmuutos lisää veden määrää ilmakehässä, kasvattaa sademääriä ja lisää rankkasateita.

Lämpöuutisten yhteydessä on nostettu esiin myös 2–7 vuoden välein ilmenevä El Nino -ilmiö, jonka aikana meren pintavesi lämpenee Tyynenmeren keski- ja itäosissa.

Korhonen kertoo El Ninon vaikuttavan nimenomaan globaaliin keskimääräiseen lämpötilaan sekä säätilaan Tyynenmeren ympäristössä.

Heinäkuun alussa mittaushistorian lämpimimmän päivän ennätys rikkoutui useaan kertaan.

– Siinä voidaan ajatella, että El Ninolla on varmasti ollut jonkinnäköinen vaikutus. Olkoonkin, että El Nino on vasta alkamassa, ja sen vaikutus on yleensä toisena vuotena suurimmillaan. Arvioisin kyllä itse, että tähän kyseiseen ennätykseen ilmastonmuutoksen vaikutus on selvästi merkittävämpi, Korhonen sanoo.

Esimerkiksi Etelä-Euroopan ja Yhdysvaltojen tämän hetken kuumuuden kohdalla ei ole Korhosen mukaan selvää signaalia siitä, että El Ninolla olisi asiaan vaikutusta.

Etelä-Eurooppaa parhaillaan kärventävä lämpöaalto jatkuu Maailman ilmatieteen järjestön mukaan todennäköisesti elokuulle asti.

Pohjois-Amerikan lounaisosissa erittäin vaarallisen lämpöaallon puolestaan ennustetaan jatkuvan pitkälle ensi viikkoon, kertoo BBC.

Kuumuudella on myös terveysvaikutuksia.

Vastikään Nature Medicine -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan viime kesän helteet aiheuttivat Euroopassa yli 60 000 kuumuuteen liittyvää kuolemaa.

– Kun mennään hyvin kuumiin lämpötiloihin, 40–50 asteeseen, nestevajauksen, lämpöuupumuksen tai jopa lämpöhalvauksen riski kasvaa. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat vanhukset ja kroonisesti sairaat, Korhonen sanoo.

Normaalin määritelmä muuttuu sitä mukaa, kun lämpötilat nousevat ja helleaallot kuumenevat ja pitenevät, Korhonen sanoo.

– Se, mikä vaikkapa 30 vuotta sitten on ollut normaali kesä, saattaakin nykyään olla vähän vilakampi kesä. Ja mikä 30 vuotta sitten oli hyvin kuuma kesä, alkaa olla nyt normaali kesä.

Korhonen toivoo ihmisten ymmärtävän, että vaikka ennätykset eivät joka vuosi paukkuisikaan, se ei tarkoita, ettei ilmastonmuutos etenisi.

– Koko ajan ilmastonmuutos ja sen vakavat seuraukset etenevät, ja asialle pitäisi tietysti tehdä vielä nopeammin jotain kuin mitä olemme ihmiskuntana onnistuneet tekemään.