Runsaammat havainnot suurpedoista eivät tarkoita suoraan kannan kasvua
Kuluneen syksyn aikana suomalaisten kohtaamiset suurpetojen kanssa ovat nousseet yhä useammin uutisiin. Ovatko karhut, sudet, ilvekset ja ahmat nyt poikkeuksellisesti liikkeellä Suomessa?
Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Mari Lyly sanoo, että kirjattujen havaintojen määrään vaikuttaa se, miten helposti suurpedot havaitaan ja miten innokkaasti ihmiset havainnoista ilmoittavat.
– Se ei ole hyvä, suora indikaattori suurpetojen määrän kasvusta. Totta kai isossa kuvassa suurempi suurpetokanta tuottaa enemmän havaintoja, Lyly sanoo.
Riistakeskuksen mukaan suurpetojen kanta on vahvistunut samalla kun kannanhoidollinen metsästys on vähentynyt.
– Esimerkiksi suden osalta voidaan nähdä, että laji on Suomessa runsastunut ja levittäytynyt tiheämmin asutuille alueille, Lyly sanoo.
Riistakeskus kerää suurpedoista havaintoja, jotka tallennetaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) Tassu-havaintojärjestelmään. Kansalaiset voivat ilmoittaa havainnoistaan paikalliselle petoyhdyshenkilölle, joka varmistaa ne. Luken tekemät suurpetojen kanta-arviot perustuvat havaintoihin.
Riistakeskuksen mukaan varmistetuissa havainnoissa suurpedoista ei ole ollut merkittävää kasvua. Kuluneen vuoden aikana on kirjattu runsaat 43 000 varmistettua havaintoa, kun viime vuonna havaintoja kirjattiin kaikkiaan lähes 59 000.
Suurpetohavaintoja on kuitenkin kirjattu tänä vuonna syys–lokakuussa enemmän kuin viime vuosina vastaavaan aikaan. Susihavaintoja on tehty jo huhtikuusta eteenpäin enemmän kuin aiemmin 2020-luvulla.
Myös pihahavainnot ovat lisääntyneet, erityisesti Varsinais-Suomessa. Suhteellisesti eniten ovat lisääntyneet karhun pihahavainnot.
Määrällisesti havaintoja kirjataan vuosittain eniten ilveksistä, viime vuonna noin 32 000, ja sudesta toiseksi eniten, viime vuonna noin 13 000 havaintoa. Karhusta kirjattiin noin 10 000 havaintoa. Ahmahavaintoja kirjataan vähiten, viime vuonna yli 4 000.
Susihavaintoja on kirjattu eniten Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Uudellamaalla. Karhua havaitaan eniten Itä-Suomessa ja ahmaa Oulun alueella. Ilveshavaintoja tehdään koko maassa.
Suurpetojen karkotus- ja lopetusmääräyksissä näkyy pientä kasvua tämän vuoden aikana. Kasvua on sekä poliisin määräyksissä että Riistakeskuksen myöntämissä poikkeusluvissa. Enemmän on tehty päätöksiä karkotuksista. Merkittävintä kasvu on ollut karhun osalta.
– Kuluneessa vuodessa nähdään voimakas kehitys, johon voi olla yhteyttä siihen, ettei karhua ole metsästetty muualla Suomessa kuin poronhoitoalueilla, Riistakeskuksen erikoissuunnittelija Harri Norberg arvioi.
Suurpetovahinkojen määrä on pysynyt samalla tasolla 2020-luvulla. Karhujen aiheuttamien maatalousvahinkojen korvausten määrä on tänä vuonna noussut, mutta kotieläinvahinkojen korvaukset ovat pysyneet samalla tasolla. Eniten korvauksia on tullut susien aiheuttamista kotieläinvahingoista.
– Tämän vuoden aikana ei ole samanlaista vahinkokertymää euromääräisesti kuin vuonna 2023, vaikka tämä on paljon mediassa puhuttanut, Norberg sanoo.
Esillä ovat olleet erityisesti susien tekemät koiravahingot. Niitä on tullut tietoon tänä vuonna 51 kappaletta ja viime vuonna 65. Nykyään koiravahinkoja tapahtuu myös läntisessä Suomessa.
– Tämä on ollut vain hieman nouseva trendi, mutta tänä vuonna se on ollut uutisoinnin kautta aiempaa enemmän esillä. Missä meillä on maan tihein susikanta, koiravahinkoja sattuu suhteessa vähemmän, Lyly kertoo.