RKP:n Anders Adlercreutz varoitti väestönvaihtoteoriasta alle viikkoa ennen hallituskriisin puhkeamista – "Se tuntui tärkeältä"

Politiikka

Noin viikkoa ennen hallituskriisin puhkeamista eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz RKP:stä julkaisi Twitterissä huolestuneen oloisen viestin.

– Suomeen on aikojen saatossa muutettu ja täältä on muutettu pois. Väestönvaihtoteoria on Suponkin mielestä vaarallinen, salaliittoteoreettinen viitekehys, Adlercreutz kirjoitti.

Hän jakoi kirjoituksensa yhteydessä kaksi vuotta vanhan Helsingin Sanomien jutun. Siinä suojelupoliisin kerrottiin huolestuneen äärioikeistolaisia terroristeja innoittaneesta salaliittoteoriasta, jonka mukaan valkoinen väestö korvattaisiin ei-valkoisella.

Adlercreutzin kirjoitus keräsi runsaat tuhat tykkäystä, mutta laajaan julkisuuteen se ei noussut. Viime viikon maanantaina, neljä päivää viestinsä kirjoittamisen jälkeen, hän kuvaili syitä viestilleen nyt julkaistavassa STT:n haastattelussa.

Adlercreutz sanoo, että supo on tärkeä turvallisuussektorin toimija, joka on nostanut perustelluista syistä esille väestönvaihtoteorian taustat.

Hänen mielestään sellaisia puheita ei kannattaisi lähteä viljelemään kevyesti, minkä takia hän kirjoitti asiasta tviitissään.

– Se tuntui tärkeältä siinä tilanteessa. Minusta tuntuu, että silloin tällöin on hyvä asettaa maahanmuuttokeskustelu tiettyyn perspektiiviin, hän sanoo.

Adlercreutz ei ole halunnut täsmentää, kenelle hänen viestinsä oli suunnattu ja miksi. Selvennykseksi voi katsoa sen, mitä tapahtui vain kaksi päivää haastattelun jälkeen.

Adlercreutzin eduskuntaryhmästä kukaan ei äänestänyt perussuomalaisen elinkeinoministerin Vilhelm Junnilan luottamuksen puolesta, kun eduskunta arvioi hänen kelpoisuuttaan ministeriksi.

Junnila sai niukasti eduskunnan luottamuksen, mutta ilmoitti erostaan kaksi päivää sen jälkeen, kun kohu oli laajentunut Adolf Hitler -viittauksista hänen aiempiin puheisiinsa ilmastoaborteista.

Samaan hengenvetoon laajaa julkisuutta alkoivat saada sisäministeri Mari Rantasen (ps.) ja muiden perussuomalaisten ministerien aiemmat kirjoitukset ja puheet väestönvaihdosta.

Hallituskriisi oli vasta tulevaisuutta, kun tuore eurooppaministeri Adlercreutz puhui diplomaattiauton takaosassa Twitter-viestistään, uuden hallituksen tavoitteista ja Eurooppa-politiikasta.

Eurooppaministerien kokous Luxemburgissa oli jatkunut odotettua pidempään ja siksi Adlercreutz kertoi näkemyksistään matkalla lentokentälle.

Ohjenuorat tuoreille ministereille löytyvät hallitusohjelmasta. Sitä voi pitää Eurooppa-myönteisenä, vaikka perussuomalaisten omasta ohjelmalinjauksesta löytyy yhä kirjaus EU-erosta puolueen pitkän aikavälin strategisena tavoitteena.

Hallitusohjelman mukaan Euroopan unioni on Suomen tärkein poliittinen ja taloudellinen viitekehys ja arvoyhteisö. Adlercreutz sanoo, että ohjelmaan on syytä olla tyytyväinen.

Suomen linja asiassa ei juuri muutu, hän kertoo.

– Siinä on ehkä aiempaa suurempaa painotusta jokaisen maan omaan taloudelliseen vastuuseen ja Suomen osalta ennakkovaikuttamiseen. Puhutaan myös Suomen edusta, mutta en mitenkään ajattele, että se on mitenkään ristiriidassa meidän perinteisen Eurooppa-politiikkamme kanssa.

Adlercreutz kertoo saaneensa ensimmäisissä EU-kokouksissaan hyvää palautetta Suomen linjasta.

– Tytti Tuppurainen (sd.) teki todella hyvää työtä, ja moni on tullut kiittelemään hänen toiminnastaan. Ja toivon, että käsitys on sama tämänkin hallituskauden jälkeen.

Muuhun eurooppalaiseen keskusteluun verrattuna hallitusohjelman omaleimaisin EU-kirjaus on kohta, jonka mukaan hallitus aikoo ajaa unionin jäsenmaille velkajärjestelymekanismia. Se on kytketty Euroopan komission ehdotukseen, että maiden velkaantumista pitäisi tarkastella nykyistä yksilöidymmin.

Hallitusohjelman mukaan Suomi on avoin jäsenmaita koskevan joustavuuden lisäämiselle EU:n alijäämä- ja velkakriteereissä räätälöidysti, jos samalla edistetään uskottavasti markkinakuria ja talouden velkakestävyyttä sekä mahdollistetaan valtioiden velkajärjestely.

Taloussääntöjen yhä yksilöllisempi ja maakohtaisempi arviointi näyttää unionin sisällä mahdolliselta kompromissilta, jonka avulla vakavasti velkaantuneita maita haluttaisiin hilata kohti EU:n taloussääntöjen mukaisia velkatasoja.

Ajatus velkajärjestelystä puolestaan on hallituksen lisäys sen päälle.

Adlercreutzin mukaan kirjaus on ennen kaikkea viesti, että jokaisen maan on tasapainotettava omin toimin julkista talouttaan ja vastattava omista veloistaan.

– En itse tulkitse sitä niin, että tässä oltaisiin luomassa jotain uutta prosessia sen ympärille.

Velkajärjestely kuulostaa kuitenkin prosessilta.

– No sehän viittaa siihen. Mutta itse nyt ajattelen, että siellä enemmänkin viesti on, että mailla on itse vastuu veloistaan ja julkisesta taloudestaan, hän sanoo.

Hallitusohjelman kirjaus sisältää myös ajatuksen, että EU-maiden nykyistä maakohtaisempaan tarkasteluun velkasäännöissä ei oltaisi suostumassa ilman velkajärjestelyn uskottavaa edistämistä. Onko se kuollut kirjain?

– En nyt sano, että se on kuollut kirjain. Lähinnä kyse on siitä, miten konkreettiselle tasolle sen vie, Adlercreutz sanoo.

Hän katsoo joustojen olevan järkeviä, kunhan eri mailla vain on uskottava polku siitä eteenpäin. Kaikki hallituspuolueet ovat hänen mukaansa yhtä mieltä siitä, että yksittäisen maan vastuuta korostetaan ja erilaisia taloudellisia yhteisvastuita ei lisätä.

Hallituksen ensimmäisten viikkojen perusteella on selvää, että perussuomalaisten ja RKP:n yhteiselosta on tulossa vaikeaa.

Sosiaalisessa mediassa RKP saa toistuvasti kritiikkiä siitä, että puolue on suostunut samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa.

– Ennen hallitusneuvotteluja ei varmaan ollut kenellekään epäselvää, mikä oli se RKP:n ensimmäinen hallituskoalitioajatus. Se ei kuitenkaan siinä tilanteessa osoittautunut mahdolliseksi, Adlercreutz sanoo.

RKP halusi haastavan tilanteen takia reunaehdot ihmisoikeuksien, kansainvälisten sopimusten ja EU-politiikan kunnioittamiselle sekä pitkäaikaisen ja kunnianhimoisen ilmastopolitiikan toteuttamiselle hallituksessa, Adlercreutz kertoo.

– Koen, että saavutimme varsin hyvin asetetut tavoitteet. Sittenhän on selvä, että joiltain osin hallitusohjelma on kohtalaisen kaukana RKP:n linjasta. Ja on varmaan rehellistä myöntää, että työperäinen ja humanitaarinen maahanmuutto on ehkä se, jossa etäisyyttä on jonkun verran.