Risto Volanen: Suomen on pärjättävä, olipa USA:n tai Venäjän presidentti kuka tahansa

Eurooppalaisten, myös suomalaisten, ideologinen tuomio Yhdysvaltain presidentin valinnalle on vähintään yhtä suuri yllätys kuin Donald Trumpin valinta sinänsä, tohtori Risto Volanen arvioi.

– Valinta on tehty ja sen kanssa eletään myös Suomessa, hän painottaa.

– Trumpin kanssa voi olla monista asioista eri mieltä. Mutta hän on Yhdysvaltain presidentti. On virhe tuomita valinta ideologisin perustein.

Volanen on aktiivinen ja arvostettu turvallisuuspolitiikan seuraaja ja keskustelija. Hän toimi pääministeri Matti Vanhasen kansliapäällikkönä (valtiosihteeri) tämän pääministerikauden ajan 2003–2010.

Risto Volanen on pannut merkille, että Trump on jo keskustellut Kiinan ja Venäjän johtajien kanssa. Sen sijaan eurooppalaiset, osin suomalaisetkin, ehtivät amerikkalaisten vaalitohinan liepeillä polttaa siltoja uuteen presidenttiin.

– Reaktiot osoittivat, että meillä ei kerta kaikkiaan tunneta Yhdysvaltain politiikkaa koko laajuudessaan. On pidetty yhteyttä vain muutamiin harvoihin. Niiden perusteella on uskottu, mitä on toivottu, ajattelu on viritetty siltä pohjalta. Nyt sitten ollaan pettyneitä.

Sormi osoittaa muun muassa Ulkopoliittiseen instituuttiin. Volanen hämmästelee, että Trumpin vaalipuheista seurattiin vain muutamia osia.

– Ei tunnistettu, että hän puhui hyvin paljon arjen tasolla globalisaatiosta, työpaikoista, koulutuksesta ja ulkopoliittisesta pidättyvyydestä.

Suomessa ei Volasen mielestä ole kunnolla tunnistettu edes sitä, että paikkansa jättävä presidentti Barack Obama on ollut ulkopolitiikassa hyvin pidättyväinen.

Yhdysvalloissa presidenttien ajattelutapa on Volasen mukaan vaihdellut vuosikymmenten aikana. Hän laskee, että maassa on kolme perusperinnettä.

Yksi on vetäytyminen, vanha Monroe-oppi. Toinen malli on universalistinen ajattelu: kuvitellaan, että maailman kaikki ihmiset ovat pohjaltaan demokraatteja, kunhan heille annetaan siihen Yhdysvaltain tuella mahdollisuus.

– Sen terästetty muoto on neokonservatiivinen ajattelu, jossa Yhdysvaltain pitää omalla voimallaan edistää koko maailmassa läntisen järjestelmän toteutumista. Siihen ovat nyt Suomessakin jotkut samaistuneet, Volanen sanoo.

Kolmas malli on reaalipoliittinen suuntaus, jota ulkoministeri Henry Kissinger edusti: Yhdysvaltain pitää osallistua oman edun ja maailman vakauden edistämiseen.

Trumpin käsityksiin muun muassa ilmastokysymyksistä Volanen sanoo suhtautuvansa kriittisesti.

– Mutta ulkopolitiikan kannalta hän on Yhdysvaltain presidentti, joka vaikuttaa ratkaisevalla tavalla Suomenkin ympäristöön.

Hän huomauttaa, että itse asiassa emme vielä edes tiedä, miten Trump lähtee asioita hoitamaan.

Yhdysvaltain vaaleja yli 30 vuotta seuranneena Volanen ei kummastele Trumpin äänensävyn pehmenemistä vaalien jälkeen.

– Toki äänenpainot muuttuivat, mutta eivät ratkaisevan paljon, jos niitä vertaa aikaisempiin vaaleihin.

Volanen sanoo, että Suomen ulkopolitiikan pitää olla sellaista, joka kestää vaihtelut suuntaan ja toiseen. Hän muistuttaa, että Trumpin jälkeen tulee seuraava presidentti.

– Ei meidän ulkopoliittinen maailmamme tästä paljon muutu. Ulkopolitiikan pitää olla sellaista, että se kestää muutokset sekä idässä että lännessä.

Yhdysvaltain parhaita ystäviä ulkopolitiikassa ovat Volasen mielestä ne, jotka eivät aiheuta sellaisia ongelmia, joita Yhdysvaltain pitäisi ryhtyä ratkaisemaan.

– Onpa Yhdysvalloissa tai Venäjällä kuka presidentti tahansa, me jatkamme historiallisen realismin mukaista politiikkaa.

– Lähdemme siitä, että pohjoisessa Euroopassa on kylmän sodan jälkeen ongelmat ratkaistu. Täällä ei ole kenelläkään mitään voitettavaa, vain menetettävää. Kaikkien osapuolten etu on jatkaa sillä mallilla, joka saavutettiin 90-luvun lopulla, Volanen määrittelee.

Hän toivoo Suomen edistävän sellaista ajattelua, että maailmassa voidaan intressit ja vakaus hoitaa alueittain.

– Sellainen ajattelu ei ole mistään kotoisin, että jos jossakin päin ruvetaan sotimaan, meidän pitäisi täälläkin polttaa sillat.

Volanen ei usko, että Trumpin valinta muuttaisi olennaisesti edes sotilasliitto Natoa. Pitkä historia on osoittanut, että se on tärkeä Atlantin kummallakin puolella. Amerikkalaiset tosin vaatinevat, että muut Nato-maat osallistuvat liittokunnan kustannuksiin enemmän.

– Suomen linja on olla sotilaallisesti liittoutumaton ja tunnistaa vakaan atlanttisen suhteen merkitys Euroopalle ja myös sen pohjoiselle osalle.

Suomen Nato-keskustelua Trumpin valinta saattaa rauhoittaa, Volanen ounastelee.

Hänestä on erikoista, että Suomen natointoisimmat huolestuivat, kun Yhdysvaltain tuleva presidentti sanoi haluavansa paremmat suhteet Venäjään.

– Siis nämä samat natointoisimmat, jotka ovat yrittäneet nostaa Suomea moukaksi shakkilaudalle. Jos tässä jotakin ongelmia tulisi, niin juuri he olisivat ne aiheuttaneet yrittämällä itse horjuttaa Suomen politiikan uskottavuutta,Volanen luonnehtii.

Juttua täsmennetty klo 11.07 Kissingerin osalta: Yhdysvaltain pitää osallistua oman edun ja maailman  vakauden edistämiseen.